Hae Rosiesta

Jaa

Munasolujen lahjoittajia kaivataan lisää

Lahjamunasoluhoidolla syntyy vuosittain 150–200 lasta. Monelle munasolun luovutus on positiivinen kokemus, ja hoitoon hakeudutaan toisen ja kolmannenkin kerran.

teksti Johanna Lätti ~ kuvat iStockphoto
asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula, Felicitas Mehiläinen

Kuka voi luovuttaa munasolujaan, gynekologi Merja Tuomi-Nikula?

Sopiva ikä munasolujen lahjoitukseen on 22–35 vuotta. Lahjoittajan tulee olla perusterve nainen, jolla ei ole perinnöllisiä sairauksia. Myös tupakoimattomuus ja normaali paino ovat kriteereinä.

Onko lahjoittajia riittävästi?

Ei. Tarvitsijoita on enemmän kuin luovuttajia. Luovutettuja munasoluja tarvitsevat parit ja itselliset naiset joutuvat tällä hetkellä odottamaan hoitoa noin puolisen vuotta.

Valviran kirjausten mukaan munasoluja luovutettiin 290 kappaletta vuonna 2020. Tätä edellisinä vuosina määrät olivat 239 ja 269.

Millaisia tutkimuksia luovuttajalle tehdään?

Luovuttajalta otetaan AMH-testi eli mitataan verikokeella anti-Müller-hormonin taso, joka kertoo munasolujen aktiivisuudesta. Jos munasarjat eivät toimi toivotusti, luovuttaminen ei ole järkevää.

Luovuttajalle tehdään myös huolellinen gynekologinen tutkimus ja ultraäänitutkimus. Hänen kanssaan käydään tarkkaan läpi hoitoprosessi riskeineen ja mahdollisine sivuoireineen. Tämän jälkeen otetaan laboratoriokokeita, kuten kromosomianalyysi sekä hemoglobiini ja ferritiini, joiden hyvä taso on edellytys solujen optimaaliselle toiminnalle.

Ennen varsinaista hoidon aloitusta otetaan infektiotestit: hepatiitti-B- ja -C, HIV-näytteet sekä klamydia, tippuri ja syfilistestit. Jos kaikki on kunnossa, lääkärin kanssa suunnitellaan hoidon aikataulu lahjoittajalle sopivaan kuukautiskiertoon.

Lue myös: Raudanpuute ja lapsettomuus – onko niillä yhteyttä?

Saako luovuttaja henkistä tukea?

Luovuttaja käy ennen lääkärin tapaamista psykologin juttusilla kerran, halutessaan useamminkin. Psykologin kanssa voi pohtia prosessia ja sen herättämiä tunteita. Samalla luovuttajalle kerrotaan, mitä sukusolujen luovutus tarkoittaa oman elämän kannalta. Jos esimerkiksi psykologin luona käytyään haluaa perääntyä tai jäädä vielä miettimään, se on täysin ok.

Luovutetusta sukusolusta syntynyt lapsi saa halutessaan 18 vuotta täytettyään tietää luovuttajan henkilöllisyyden. Sen sijaan Valviran ohjeistuksen mukaan luovuttaja ei saa tietää, alkoiko raskaus ja syntyikö munasoluista lapsi.

Miten luovutushoito tehdään?

Luovuttaja pistää itseensä kahta eri hormonia, jotka kypsyttävät useita munasoluja samanaikaisesti. Vatsaan laitettava pistoshoito kestää 8–14 vuorokautta.

Pistoshoidon aikana luovuttaja käy pari kolme kertaa ultraäänitutkimuksessa, jossa seurataan munasolujen kehittymistä.

Onko hormoneista haittaa?

Hormonit ovat samoja, joita keho tuottaa luonnollisesti, joten haittavaikutuksia ei ole. Joskus hormoni voi hieman väsyttää, ja alavatsa saattaa turvota, koska siellä kasvaa yhtä aikaa useita munasolurakkuloita.

Miten munasolut kerätään?

Munasolut kerätään emättimen kautta ultraääniohjauksessa neulan avulla. Luovuttaja saa hyvän kivunlievityksen eikä toimenpide yleensä satu. Hyvä ja turvallinen munasolumäärä on 10–20.

Mitä harhaluuloja munasolujen lahjoitukseen liittyy?

Usein luullaan, että lahjoittaminen vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen ja kuukautiskiertoon, mutta näin ei ole. Oma kierto palautuu jo seuraavan kuukauden aikana, eikä hoito heikennä hedelmällisyyttä.

Sekään ei pidä paikkaansa, että vaihdevuodet alkaisivat nopeammin munasolujen luovuttamisen seurauksena. Myöskään aiemmat raskaudet eivät ole edellytys luovuttamiselle.

Valtaosa luovuttajista luovuttaa toisen ja kolmannenkin kerran. Se kertoo siitä, että sukusolujen luovutus on yleensä positiivinen kokemus.

Mikä on korvaus munasolujen lahjoituksesta?

250 euroa, jonka lisäksi matkakulut sekä työttömyysturvalain määrittelemän peruspäivärahan suuruinen korvaus jokaiselta hoitokäynniltä.

Korvaus on harvalle syy luovuttamiseen. Yleensä luovuttaja on seurannut jonkun läheisen kamppailua lapsettomuuden kanssa tai kuullut tuttavalta positiivisia kokemuksia lahjoittamisesta.

Lue myös: Jonna lahjoitti ystävälleen munasolun: ”Käsittämätön ajatus, että toisen kantama ja kasvattama lapsi olisi minun”

Miten todennäköisesti hedelmöittyminen onnistuu lahjamunasolulla?

Noin 150–200 lasta syntyy vuosittain lahjamunasoluhoidolla. Alkioon kiinnittyminen onnistuu noin 40–50 prosentissa tapauksista. Verrattain korkea onnistumisprosentti johtuu siitä, että lahjamunasolut tulevat nuorilta ja terveiltä naisilta. Onnistumiseen vaikuttaa luonnollisesti myös siemennesteen laatu ja kohdun tila.

Vaikka raskaus ei alkaisi, kukaan ei luovuta munasolujaan turhaan. Lahjamunasolu on aina mahdollisuus itselliselle naiselle tai parille, joka ei muutoin voisi saada lasta.

Lue lisää ja tule munasolujen luovuttajaksi!

Lue myös: Entä jos hankkisin lapsen yksin ilman kumppania?

MC-FI-01076

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula Felicitas Mehiläisestä.