Miten yleinen eturauhassyöpä on?
Suomessa todetaan vuosittain noin 5 000 eturauhassyöpää ja reilu 900 eturauhassyöpäkuolemaa. Vuonna 2020 kaikkiaan 58 500 miehellä oli eturauhassyöpä.
Mikä altistaa eturauhassyövälle?
Ikä on tärkein riskitekijä, sillä eturauhassyöpä todetaan keskimäärin 70-vuotiaana.
Tutkimuksissa on havaittu, että jos lähisuvussa, lähinnä isällä tai veljellä, on todettu eturauhassyöpää, riski kasvaa. Riskiä lisäävät myös runsas rasvan syönti ja lihavuus. Niin ikään tupakoitsijoilla on suurentunut riski kuolla eturauhassyöpään.
Mitkä ovat eturauhassyövän oireet?
Paikallinen eturauhassyöpä ei välttämättä oireile mitenkään.
Nopeasti, kuukausien kuluessa kehittyneet virtsaamisvaikeudet ja luustokivut voivat viitata eturauhassyöpään. Virtsaamisoireet voivat kuitenkin liittyä myös eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun.
Levinnyt eturauhassyöpä voi oireilla yleistilan heikkenemisenä ja luustokipuna.
Mitä PSA-testi kertoo?
PSA eli prostataspesifinen antigeeni on eturauhassolujen tuottama proteiini. Jos PSA-arvo on koholla, se voi viitata eturauhassyöpään, mutta kertoa myös eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta tai eturauhastulehduksesta. PSA-arvo määritetään verikokeella.
Lue myös: PSA-testi – yksinkertainen verikoe kertoo eturauhasen terveydestä
Miten usein PSA-arvo kannattaa mittauttaa?
Eturauhassyöpään ei ole väestötason seulontaa, joten olisi suositeltavaa, että yli 50-vuotiaat miehet pohtisivat asiaa omaehtoisesti.
Jos lähisukulaisilla eli isällä tai veljellä on todettu eturauhassyöpä, Euroopan urologiyhdistys suosittaa käymään PSA-testeissä 45-vuotiaasta lähtien. Jos arvo on matala, riittää että käy kontrollissa kuuden vuoden välein.
PSA-tutkimukseen voi pyytää lähetettä työterveydestä, terveyskeskuslääkäriltä tai urologilta. Tutkimukseen pääsee myös ilman lähetettä, mutta silloin siihen ei kuulu lääkärin tekemää tulosten tulkintaa.
Millä muilla keinoin eturauhassyöpää tutkitaan?
Täydentävänä tutkimuksena käytetään Stockholm3-testiä, joka kertoo tarkemmin eturauhassyöpäriskistä. Verikokeella tutkitaan PSA:n eri muotojen ja muiden proteiinien pitoisuuksia sekä perimän eturauhassyövälle altistavat muutokset. Tuloksessa huomioidaan ikä, käytetyt lääkkeet, lähisukulaisten mahdolliset eturauhassyövät sekä se, jos eturauhasesta on aiemmin otettu koepala. Tietojen pohjalta lasketaan hoitoa vaativan eturauhassyövän todennäköisyys.
Eturauhasta voidaan tutkia myös ultraäänikuvauksella ja magneettitutkimuksella. Jälkimmäisen etuna on, että se antaa tietoa taudin levinneisyydestä ja näin koepaloja voidaan ottaa vähemmän mutta täsmennetysti.
Miten eturauhassyöpää hoidetaan?
Hoito on yksilöllistä, sillä syöpää esiintyy eriasteisena. Jos esimerkiksi hyväennusteinen syöpä on löytynyt PSA-tutkimuksen myötä, seuranta riittää. Seurantaa voidaan tehdä verikokein, magneettitutkimuksilla ja koepaloilla.
Paikallisessa eturauhassyövässä hoitovaihtoehtoja ovat leikkaus, sädehoito ja uutena kokeellisena keinona ultraäänihoito. Ultralla hoidetaan vain syöpäalueet, ja se on hyvin siedetty hoitomuoto.
Etäpesäkkeisessä eturauhassyövässä käytetään usein hormonaalista hoitoa, sillä miessukuhormoni kiihdyttää eturauhassyövän kasvua. Hormonihoidolla pyritään estämään testosteronin tuotantoa. Se ei kuitenkaan ole parantava, vaan ainoastaan syövän etenemistä hidastava hoito.
Jos etäpesäkkeitä lähettänyt syöpä uusiutuu, voidaan antaa myös isotooppihoitoa, jossa radioaktiivinen lääke hakeutuu etäpesäkkeisiin.
Mikä on eturauhassyövän ennuste?
Sairastuneista viiden vuoden jälkeen on elossa noin 94 prosenttia. Leikkaus- ja sädehoidon avulla pystytään välttämään noin puolet eturauhassyöpäkuolemista. Levinnyttä ja etäpesäkkeistä eturauhassyöpää sairastavien keskimääräinen elinaikaennuste on viisi vuotta.
Lue myös: Eturauhassyövällä on liian kiltti maine – PSA-arvot kannattaa mittauttaa säännöllisesti
MC-FI-01245
