Kuumia aaltoja, sydämentykytystä, huonosti nukuttuja unia. Näitä ja monia muita oireita lappeenrantalainen Jaana Kiero, 51, alkoi potea kuutisen vuotta sitten.
”Ihan aluksi tulivat univaikeudet. Aloin heräillä monta kertaa yössä. Sydän hakkasi. Välillä sängyssä tuli kuuma, sitten taas kylmä. Ja kun unenlaatu romahti, oli väsymyskin lopulta aivan totaalista”, Jaana kuvaa.
Samaan aikaan ilmaantuivat mielialaoireet.
”Olin oudon ärtynyt koko ajan – tuntui siltä kuin ihan joka asia olisi harmittanut. Ärtymystä seurasi alakulo. Mikään ei oikein tuntunut miltään.”
Univaikeudet veivät sairauslomalle
Pari kuukautta oireiltuaan Jaana lähti työterveyslääkärille. Jaana itse arveli, että oireiden takaa saattaisi paljastua liiallinen määrä kilpirauhashormoni tyroksiinia elimistössä – hän kun oli käyttänyt tyroksiinia jo vuosia kilpirauhasen poistoleikkauksen seurauksena.
”Toisaalta mietin, josko minulla sittenkin olisivat vaihdevuodet alkaneet.”
Jaanalta mitattiin työterveyshuollossa follikkelia stimuloivan hormonin eli FSH:n sekä estrogeenin määrä veressä. FSH on valkuaisaine, joka rytmittää naisten kuukautiskiertoa munarakkuloiden kautta, ja tutkimus antaa samalla osviittaa siitä, ovatko vaihdevuodet alkaneet.
”Siinä vaiheessa kummatkaan arvot eivät kuitenkaan olleet tasolla, joka olisi viitannut vaihdevuosiin.”
Meni kuukausia, Jaanan oireet vaikeutuivat entisestään. Etenkin unettomuus paheni siihen pisteeseen, että Jaana joutui jäämään sairauslomalle.
”Tuntui kuin olisin ollut nukkumatta seitsemän kuukautta putkeen. Oloni oli aivan hirveä. Elämästä ei tullut mitään, mietin jo irtisanoutumistakin.”
Myös Jaanan limakalvot ja iho kuivuivat tuona aikana pahoin.
”Alapäätä kutitti ja kirvelsi kamalasti – koko ajan piti juosta vessassa. Emättimen limakalvojen kuivuminen vaikutti myös aviovuoteessa. Podin täydellistä haluttomuutta – seksi ei kiinnostanut yhtään.”
Lue myös: Unettomuus on yleinen esivaihdevuosien oire
Hormonikorvaushoito toimi nopeasti
Saman vuoden lopulla Jaana lähti uudestaan lääkäriin, tällä kertaa gynekologin vastaanotolle. Uudet laboratoriomittaukset sekä munasarjojen ultraääni paljastivat Jaanan olevan vaihdevuosissa.
”Sain hormonikorvauslääkitykseksi estrogeeniä. Minulta oli kohtu poistettu, joten keltarauhashormonia ei tarvittu. Estrogeeniä aloin sivellä iltaisin geelinä olkavarteen. Lääkeputkilossa oli tarkka mittatikku, jonka avulla osasin annostella hormonia oikean määrän.”
Hormonihoito vaikutti positiivisesti. Unenlaatu korjaantui parissa viikossa, kuumat aallot katosivat vieläkin nopeammin.
”Elämässäni alkoi taas olla värejä, mielialan kohentuminen tuntui huikealta. Tiessään olivat myös kasvojen lehahtelu ja sydäntuntemukset. Mutta parasta toki oli se, että saatoin vihdoinkin nukkua yöt hyvin.”
Estrogeeni auttaa monia vaihdevuosi-ikäisiä
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärille Pirkko Brusilalle Jaana Kieron kokemukset ovat tutunoloista kuultavaa. Brusila kannustaa hakemaan apua vaihdevuosioireisiin matalla kynnyksellä.
”Olivatpa oireet voimakkaita tai lievempiä, lääkäriin on hyvä lähteä – mieluiten toki ajoissa”, Brusila toteaa.
Suomalaisista vaihdevuosi-ikään tulleista naisista noin 20–30 prosenttia valitsee oireidensa hillitsemiseen hormonikorvaushoidon. Se toteutetaan estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmällä niillä naisilla, joilla on kohtu tallella, ja pelkällä estrogeenillä, jos kohtu on poistettu.
”Valittavana on useita erilaisia hoitotapoja. Estrogeeni voidaan annostella elimistöön ihoon siveltävällä geelillä, mutta hoidon voi toteuttaa myös suun kautta otettavilla tableteilla, ihoon kiinnitettävällä laastarilla tai suihkeena iholle.”
Jos lisäksi tarvitaan keltarauhashormonia, valittavana on estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmätablettihoito tai estrogeeniannostelu plus keltarauhashormonikierukka.
Vaihdevuosien ikähaarukka on Brusilan mukaan hyvin lavea. Joillakin vaihdevuodet alkavat nelivitosena, toisilla kenties vasta kymmenkunta vuotta myöhemmin. Keski-ikä kuukautisten loppumiselle on Suomessa 51 vuotta.
”Hormonikorvaushoitoa käytetään keskimäärin viisi vuotta, mutta on naisia, jotka tarvitsevat sitä paljon pidempään. Naisen on tärkeää käyttää samaan aikaan emättimen limakalvoja hoitavaa paikallisestrogeeniä, jota löytyy eri muodoissa.”
Paikallishoito myös suojelee virtsatietulehduksilta, jotka voivat levitä jopa munuaisiin saakka. Emättimen hormonihoitoa kannattaa Brusilan mukaan jatkaa koko loppuelämän.
Lue myös: Millaisia ovat vaihdevuosien hormonikorvaushoidon sivuvaikutukset? Gynekologi murtaa myytit
Hormonikorvaushoidolla on myös haittoja
Kaikille naisille hormonikorvaushoito ei sovellu. Hiljattainen laskimo-, aivo- tai sydänveritulppa on este hoidon aloittamiselle, sillä hormonikorvaushoidon mahdollisiin haittoihin lukeutuu veritulppariskin hienoinen kasvu. Hormonikorvaushoito on kiellettyä lisäksi hyytymistekijähäiriöissä sekä vaikeissa sydänsairauksissa.
Myös sairastettu rintasyöpä voi olla este hormonikorvaushoidolle. Tutkimusten mukaan hormonikorvaushoito voi lisätä rintasyövän riskiä, mutta riski ei ole Brusilan mukaan suuri.
”Kaikkien aikojen suurimmassa, 10 000 naista kattaneessa amerikkalaistutkimuksessa uusia rintasyöpätapauksia ilmaantui tässä joukossa kahdeksan kappaletta viiden vuoden seurantajakson aikana. Se on hyvin vähän – siksi rintasyöpää ei tarvitse pelätä. Rintoja myös kannattaa tunnustella säännöllisesti itse.”
Rintasyöpäriskiä kasvattavat Brusilan mukaan muutkin tekijät kuin vain hormonikorvaushoito – niitä ovat muun muassa ylipaino, tupakointi sekä runsas alkoholin käyttö.
”On kuitenkin hyvä muistaa, että vaihdevuosien hormonikorvaushoito suojelee naista myös lonkkamurtumilta sekä sydän- ja verisuonitaudeilta.”
Millaisia vaihtoehtoja vaihdevuosien hormonihoidolle sitten on?
”Jos hormonikorvaushoito ei syystä tai toisesta sovi, mutta nainen potee elämää hankaloittavia vaihdevuosioireita, voidaan kokeilla tiettyjä mielialalääkkeitä oireiden hillitsemiseksi. Mielialalääkkeiden on huomattu vähentävän paitsi vaihdevuosien mielialaoireilua ja unihäiriöitä, myös esimerkiksi hikoilua”, Brusila kertoo.
Vaihdevuodet loppuivat parin vuoden oireilun jälkeen
Jaana Kieron hormonikorvaushoito oli onnistunut. Tosin lääkemuotoa jouduttiin hakemaan: estrogeenigeeli tehosi aikansa, mutta sen teho hiipui pois. Estrogeenitableteista Jaana sai puolestaan päänsärkyä ja verenpaine nousi. Erilaisten kokeilujen jälkeen hoitomuodoksi valikoitui estrogeenilaastari. Jaana aloitti myös paikallisestrogeenisupot emättimen limakalvojen hoitoon.
”Supoista en aio luopua koskaan, niin tärkeäksi ne ovat alapään kunnon ylläpitämiseksi osoittautuneet.”
Neljä vuotta sitten Jaanalle ilmaantui pahoja alavatsakipuja. Tutkimuksissa havaittiin, että hänen munasarjoissaan oli suuria kystia. Munasarjat leikattiin pois.
”Käytin siinä vaiheessa enää puolikasta laastaria, ja kokeilin, josko voisin lopettaa hormonikorvauslääkityksen. Oireet eivät palanneet. Vaihdevuoteni olivat siis päättyneet.”
Kun Jaana nyt katsoo taaksepäin vaihdevuosiinsa, hän sanoo ymmärtävänsä, miksi moni ikääntyvä nainen hakee apua vaihdevuosien oireisiin. Sen verran vaikeita hänen omat oireensa olivat.
Lue myös: Naisen sydänoireet voivat sekoittua vaihdevuosioireisiin
sekä: Ennenaikaiset vaihdevuodet: ”Vaihdevuoteni alkoivat alle nelikymppisenä”
MC-FI-01718
