Kuinka yleistä sekundäärinen lapsettomuus on?
Suomessa noin joka kuudes pari kärsii jossain elämänvaiheessa lapsettomuudesta. 20–25-vuotiaista lapsettomuudesta kärsii alle 10 prosenttia, 30–35-vuotiaista noin 15 prosenttia ja 35–40-vuotiaista jopa 40 prosenttia.
Mistä lapsettomuus johtuu ja kuinka paljon naisen ikä vaikuttaa hedelmöitymiseen?
Oli kysymys sitten primäärisestä tai sekundäärisestä lapsettomuudesta, taustalla ovat samat asiat. Merkittävä lapsettomuutta aiheuttava tekijä löytyy neljäsosassa tapauksia naisesta, miehestä tai molemmista. Selittämättömäksi lapsettomuus jää 25 prosentilla pareista.
Naisesta johtuvia syitä ovat munasolun irtoamishäiriö, erilaiset hormonihäiriöt, monirakkulainen munasarjaoireyhtymä, endometrioosi, munajohdinperäiset ongelmat ja kohdun rakenneviat. Miehellä huono sperman laatu ja seksuaalitoimintojen häiriöt voivat olla syy lapsettomuuteen.
Ikä on tärkein hedelmällisyyttä alentava syy etenkin naisella, mutta myös miehellä. Nainen on hedelmällisimmillään alle 30-vuotiaana. Tutkimusten mukaan naisen hedelmällisyys lähtee hitaaseen laskuun 30–32 vuoden iässä, 35-vuotiaana se notkahtaa enemmän, ja 40–42 vuoden iässä hedelmällisyys romahtaa.
Mitä muita syitä voi olla, että on vaikea tulla uudelleen raskaaksi, vaikka ensimmäinen raskaus on alkanut helposti?
Ikääntymisen myötä yleistyvät perussairaudet ja lääkitykset saattavat heikentää hedelmällisyyttä. Alttius kohdun rakennevikoihin, kuten myoomiin ja polyyppeihin, lisääntyy niin ikään iän myötä. Sekundaarisen lapsettomuuden taustalla voi olla myös synnytyksen jälkeen hankittu oireeton klamydiatulehdus, joka voi pahimmillaan tukkia munanjohtimia.
Pitkäaikainen kuormittava stressi voi vaikuttaa hedelmällisyyteen, samoin elintavat. Naisen lihavuudella on negatiivinen vaikutus munasolujen laatuun ja ympäristöön, jossa sikiö kehittyy. Myös miehen ylipaino muuttaa hormonaalista tasapainoa hedelmällisyyttä heikentävästi. Tupakoinnin on havaittu kiistatta heikentävän sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä.
Onko aiemmalla sektiolla vaikutusta tulevaan hedelmällisyyteen?
Jos sektioarpi paranee normaalisti, se ei vaikuta hedelmällisyyteen jatkossa. Joskus kuitenkin kohtuhaava parantuu huonosti, ja arpea ei kehity. Arpipuutos voi aiheuttaa vuotohäiriöitä ja ylläpitää tulehduksellista tilaa ja voi näin heikentää hedelmällisyyttä. Toistuvat sektiot lisäävät luonnollisesti riskiä. Arpipuutos on kuitenkin korjattavissa, ja tutkimusten mukaan hedelmällisyys paranee toimenpiteen jälkeen.
Vaikuttaako pitkään imettäminen raskaaksi tulemiseen?
Raskaus estyy lähes täysin ensimmäisen kuuden kuukauden aikana, jos nainen täysimettää eikä kuukautiskierto ole palautunut. Sen jälkeen imetyksen vaikutus hedelmällisyyteen on yksilöllistä.
Elimistö on viisas ja vastaanottaa uuden raskauden, kun se on siihen valmis. Lapsettomuushoitoja suunniteltaessa suositus on, että imetys on loppunut ennen seuraavaa hoitoa.
Miten edellisen raskauden aikana ilmennyt raudanpuutos vaikuttaa uuden raskauden alkamiseen?
Tutkimustulokset siitä, onko matalalla ferritiiniarvolla vaikutusta raskaaksi tulemiseen, ovat vielä kiistanalaisia.
Jos edellisen raskauden aikana on ilmennyt raudanpuutosta, ferritiini ja hemoglobiini kannattaa kontrolloida ja mahdollinen puutos hoitaa rautavalmisteella. Ferritiinin rajana pidetään 30, ja sitä alempi arvo viittaa alentuneeseen varastorautaan. Ihanteellinen ferritiinarvo on 50–60.
Lapsettomuustutkimuksissa ferritiinin mittaus kuuluu nykyään ensilinjan tutkimuksiin.
Milloin kannattaa lähteä tutkimuksiin, jos toista lasta ei ala kuulua?
Kun imetyksen lopettamisesta on kulunut vuosi, eikä uusi raskaus ole alkanut, suosittelen tutkimuksiin lähtemistä. Jos pariskunnalla on ollut ennen edellistä raskautta hedelmällisyysongelmia tai nainen on yli 35-vuotias, tutkimuksiin kannattaa hakeutua aikaisemmin.
Jos raskaus odotuttaa, ei asian kanssa kannata jäädä yksin. Suosittelen lämpimästi matalalla kynnyksellä hakeutumaan lapsettomuuslääkärin vastaanotolle hedelmällisyyden kartoitukseen. Vastaanotolle kannattaa tulla yhdessä.
Käynnillä selvitetään molemmilta hedelmällisyyteen vaikuttavia taustatekijöitä. Naiselle tehdään perusteellinen kliininen tutkimus ja ultraäänitutkimus. Löydösten perusteella määrätään tarvittavat laboratoriokokeet. Naiselta voidaan määrittää perusverikokeiden ja hormonimääritysten lisäksi AMH-arvo, joka kertoo munasarjan kapasiteetista tuottaa munasoluja. Nainen voi halutessaan myös itse hakeutua AMH-testiin.
Myös mies tutkitaan ja häneltä tarkistetaan sperman laatu. Tulosten perusteella lääkäri antaa hoitosuosituksen, miten edetä.
Lue myös: Lapsettomuus puheenaiheena on yleistynyt ja hedelmöityshoitoihin hakeudutaan alati iäkkäämpinä
Miten omaa hedelmällisyyttä voisi edistää ja testata?
Elintavat ovat ainoa asia, joihin ihminen voi itse vaikuttaa. Tupakoimattomuus, päihteettömyys, yli- ja alipainon välttäminen, monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja liikunnallinen elämäntyyli edistävät hedelmällisyyttä.
Millaisia lapsettomuushoitoja on tarjolla?
Hoidot räätälöidään aina pariskunnan tarpeet huomioiden.
- Munasolun kypsytyshoito: Naisen munasolun kypsymistä avustetaan joko tabletti- tai pistoslääkkeillä. Nainen tekee kotona ovulaatiotestejä, joiden avulla pariskunta ajoittaa yhdynnän. Tätä hoitoa käytetään tilanteissa, jossa naisella on munasolun irtoamishäiriö.
- Inseminaatiossa eli keinohedelmöityksessä (IUI) pestyt siittiöt ruiskutetaan kohtuonteloon naisen ovulaatioon ajoitettuna. Inseminaatiohoitoa käytetään erityisesti silloin, kun kyse on lievästä siittiötuotannon häiriöstä tai lapsettomuuteen ei ole löytynyt mitään selvää syytä.
- Koeputkihedelmöityshoito (IVF- tai ICSI-hoito) on tehokkain lapsettomuuden hoitokeino. Koeputkihedelmöityshoitoa voidaan käyttää lähes kaikissa lapsettomuusongelmissa. Munasoluja stimuloidaan päivittäisillä pistoslääkkeillä ja ne kerätään ajoitetusti emättimen kautta ultraääniohjatusti. Hedelmöityminen tapahtuu maljalla tai mikroskoopin alla sperman laadusta riippuen. Tämän jälkeen hedelmöittynyt munasolu siirretään kohtuun 2–5 vuorokauden kuluttua.
- Hoidot luovutetuilla sukusoluilla.
Hedelmöityshoitojen ikäraja on julkisella puolella 40 vuotta, yksityispuolella ikäraja vaihtelee. Todennäköisyys raskauteen 43 ikävuoden jälkeen omilla sukusoluilla on todella pieni.
Lue myös: Naisen hormonihäiriöt vaikuttavat raskaaksi tulon todennäköisyyteen
sekä: Munasolujen lahjoittajia kaivataan lisää
MC-FI-01264