Mikä on raudanpuutteen diagnostiikan tila Suomessa tällä hetkellä, sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi?
Ferritiinillä mitataan rautavarastoja, se on osa anemiatutkimuksia. Kyseessä on laboratoriotutkimus, joka on osa lääkäreiden työkalupakkia selvitettäessä rautavarastojen määrää. Silti ferritiinistä on viime vuosina tullut tietyllä tavalla hypetyksen kohde, koska siitä on oman näkemykseni mukaan puhuttu niin paljon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Huomion myötä ihmiset ovat alkaneet itse mittauttaa rautavarastoarvojaan omasta mielenkiinnostaan, ilman lääkärin määräystä. Se näkyy esimerkiksi Terveystalon laboratoriossa, jossa ferritiinimittaukset ovat lisääntyneet valtavasti. Mittausinto liittyy nähdäkseni yleiseen kehitykseen yhteiskunnassa, sillä ihmiset seuraavat nykyään laajemminkin esimerkiksi omaa suorituskykyään ja palautumistaan.
Ferritiinimittaukseen pääsee yksityisessä terveydenhuollossa joko lääkärin lähetteellä tai ottamalla tutkimuksen ilman lähetettä. Julkisella puolella ei oteta verikokeita pelkästä omasta mielenkiinnosta, vaan veronmaksajien tuottamalle palvelulle pitää aina olla lääketieteellinen peruste.
Kuinka yleistä varastoraudan puute on?
Se on varsin yleistä. Suomessa jopa 20 prosenttia lisääntymisikäisistä naisista kärsii raudanpuutteesta jossain vaiheessa kuukautiskiertoaan. Myös yleistynyt tiedostava elämäntapa, kuten vegaaniruokavalio, voi olla raudanpuutteen taustalla.
Muita yleisiä syitä raudanpuutteelle voivat olla suoliston imeytymishäiriöt – esimerkiksi keliakia voi estää raudan imeytymistä. Myös kova liikunta lisää raudan tarvetta. Jos liikkuu kuin kilpaurheilija, mutta harjoitus ei kulje, kannattaa rauta-arvot mittauttaa.
Lue lisää: Suorituskyky huippuunsa? Liikkujan laboratoriokokeet selvittävät, onko elimistössä kaikki kohdallaan
Onko naisilla useammin raudanpuutetta kuin miehillä?
Kyllä, juuri runsaiden kuukautisten takia. Lisääntymisikäisen naisen lievä raudanpuutos ei silti yleensä ole vaarallista. Hälyttävää raudanpuute on miehillä ja menopaussin ohittaneilla naisilla. Silloin puute pitää aina tutkia, sillä taustasyy voi olla esimerkiksi paksusuolen kasvain, syöpä tai mahahaava.
Voiko väsymykseni olla merkki raudanpuutteesta?
Väsymys on oire, joka voi liittyä melkein mihin tahansa. Jos lääkäri epäilee potilaalla anemiaa, raudanpuute kuuluu aina tutkimuksiin. Lisäksi selvitetään muun muassa kilpirauhasarvot, verenkuva sekä maksa- ja munuaisarvoja.
Väsymystä ei siis itsessään voi diagnosoida raudanpuutteeksi ilman kunnon tutkimuksia. Väsymys on myös väistämätön osa elämää – ei ole olemassa ihmistä, joka ei olisi välillä väsynyt esimerkiksi työpäivän jälkeen.
Millaisia muita oireita varastoraudan puute aiheuttaa?
Esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, muistivaikeuksia, ihon kutinaa, levottomia jalkoja ja päänsärkyä. Mikäli oireet johtuvat raudanpuutteesta, ne korjaantuvat lisäraudan avulla. Kun ihminen alkaa syödä rautavalmistetta ja huomaa oireidensa helpottavan, on melko selvää, mistä on kyse. Jos rautavalmisteet eivät sovi esimerkiksi tulehduksellisen suolistosairauden takia tai muiden sivuvaikutuksien vuoksi, suonensisäinen rautahoito on paras ja turvallinen ratkaisu.
Erittäin tärkeää on, että raudanpuutteen taustasyy selvitetään. Koskaan ei saa vain mittauttaa ferritiinitasoaan, syödä itsekseen rautavalmistetta ja tyytyä siihen. Raudanpuute on aina oire, jonka syy tulee selvittää yhdessä lääkärin kanssa.
Lue lisää: Saatko riittävästi rautaa? Moni kärsii tietämättään raudanpuutteesta
Voiko rautaa saada liikaa?
Suun kautta otettuna ei käytännössä voi saada liikaa rautaa, sillä vatsa tulee siitä hyvin kipeäksi. Se ei ole vaarallista, mutta tuntuu ikävältä. Ei kannata lähteä itsekseen syömään rautaa ilman keskustelua lääkärin kanssa, sillä turha raudan syönti voi aiheuttaa vatsavaivojen lisäksi lompakkovaivoja.
Voiko ferritiinin mittaamisesta saada vääriä tuloksia?
Rautavarastojen mittaus, kuten monet muutkin laboratoriotutkimukset, pitäisi ottaa vain terveenä, koska tulosten viitearvot perustuvat terveiden ihmisten arvoihin. Jos kehossa on tulehdustila, ferritiiniarvot nousevat helposti korkeiksi ja näyttävät vääriä arvoja. Kannattaa myös muistaa, että osa poikkeavista verikoetuloksista on sattumaa, sillä osa ihmisistä on aina viitealueiden ulkopuolella.
Matala ferritiiniarvo on kuitenkin aina merkitsevä. Se tarkoittaa, että ihmisellä on liian vähän rautaa. Jos ferritiiniarvo on alle 30 μg/l, se tarkoittaa, että rautavarastot ovat selvästi alentuneet. Silloin kannattaa käydä juttelemassa jatkosta yleislääkärin tai sisätautilääkärin kanssa.
Lue myös: Ferritiini, transferriini, hemoglobiini… Mitä eri rauta-arvot kertovat?
MC-FI-01005
