Miksi folaatti on tärkeää erityisesti raskautta suunnitellessa ja raskauden aikana, ravintoterapeutti Zaida Hämäläinen?
Folaatti on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini. Itse asiassa folaatti eli B9-vitamiini on kaikille yksi oleellisimmista ravintoaineista. Folaateilla on tärkeä tehtävä hermoston toiminnoissa ja solujen jakautumisessa. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan folaattia saa suositusten mukaisen määrän vain 5 prosenttia naisista, vaikka varsinkin raskaudesta haaveileville ja raskaana oleville folaattien saaminen on tärkeää.
Perheenlisäyksestä haaveilevan on hyvä tarkistaa oma folaatin saanti. Mikäli sikiö ei elämänsä alkumetreillä saa äidin kautta folaattia tarpeeksi, ovat mutaatioriskit suuret.
Folaattivajeen tyypillinen riski on sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriö, jolloin selkärankaan voi jäädä halkio. Folaatin vähäisellä saannilla on myös todettu yhteys vauvan suulakihalkioon. Äidin folaattivaje voi altistaa keskenmenolle ja onpa folaatin puutoksella yhteys myös painonhallintaan.
Mistä folaattia saa?
Yksinkertainen vinkki folaattitason ylläpitämiseen arjessa on syödä vähintään viisi kourallista tuoreita kasviksia päivittäin. Mitä tummemman vihreitä kasvikset ovat, sitä paremmat ovat folaattipitoisuudet. Pinaatti ja kaali sisältävät paljon folaattia. Villiyrteistä folaattia löytyy muun muassa nokkosesta ja vuohenputkesta. Marjojen ja hedelmien sisältämä C-vitamiini edesauttaa folaatin imeytymistä.
Täysjyväviljoissa on folaattia, mutta niiden ongelma on, ettei folaatti kestä kuumentamista. Viljatuotteiden folaattipitoisuutta voidaan ylläpitää idättämällä ja fermentoimalla, ja esimerkiksi hapanjuureen leivottu leipä onkin hyvä folaatin lähde. Myös palkokasvit sisältävät folaattia. Vaikka papuja ei voi syödä raakana, niissä on niin paljon folaattia, ettei kuumentaminen haittaa.
Eläinperäisistä tuotteista maksa on folaattipitoinen. Maksaruuat ovatkin todella hyvää ravintoa ennen raskautta, mutta raskauden aikana ne kannattaa jättää pois runsaan A-vitamiinipitoisuuden vuoksi.
Myös foolihapot kuuluvat folaatteihin. Ne ovat synteettisiä eli keinotekoisia vitamiineja, joita saa esimerkiksi vitamiinivalmisteista ja lisäravinteista.
Mikä on folaatin saantisuositus?
Raskauden aikana ja imettävillä saantisuositus on vähintään 500 milligrammaa päivässä. Hedelmällisessä iässä olevien aikuisten saantisuositus on 400 milligrammaa päivässä. Jo muutama kuukausi ennen suunniteltua raskautta kannattaa huolehtia, että folaattia on ravinnossa maksimaalinen määrä.
Voiko folaattia syödä liikaa?
Ravinnon kautta syödyssä folaatissa ei ole yliannostuksen vaaraa. Harva jaksaa syödä niin paljon kasviksia, ettei elimistö enää pystyisi sitä prosessoimaan. Purkista peräisin olevia ravintolisiä ei kannata lähteä oma-aloitteisesti yliannostelemaan tuotteiden synteettisyyden vuoksi. Turvallinen foolihapon saantimäärä on enintään 1000µg päivässä. Mikäli suvussa on esiintynyt suulakihalkiota, saattaa lääkäri määrätä vahvempaa foolihappoa.
Mistä folaatin puutos voi johtua ja mitkä ovat puutoksen oireet?
Folaatin puutteen taustalla voi olla hoitamaton keliakia, imeytymishäiriö elimistössä, tulehduksellinen suolistosairaus, alkoholismi, laihdutusleikkaus, suoliston lääketieteellinen operaatio tai liian yksipuolinen ravinto. Erilaiset lääkeaineet, kuten ehkäisypillerit, reumalääkkeet ja jotkin mielialalääkkeet saattavat estää folaatin imeytymistä. Yleisimmin folaatin puute huomataan lääkärissä anemian yhteydessä.
Folaatin puutos aiheuttaa usein megaloblastista anemiaa, joka voi ilmetä esimerkiksi ihon kalpeutena, ripulina ja suun limakalvon oireina, kuten toistuvina aftoina. Puutostilassa voi myös esiintyä hermostuneisuutta ja väsymystä, eivätkä haavat välttämättä parane normaalisti. Pidempikestoinen folaatin puutos voi altistaa jopa periytyville sairauksille. Usein oireilu voi johtua myös B12-vitamiinin puutteesta, sillä sitä tarvitaan folaatin imeytymiseen.
Lue myös: 9 kysymystä B12-vitamiinin puutoksesta – tunnetko oireet?
Miten oman folaattitason saa selvitettyä?
Folaattitason voi mitata laboratoriossa otettavalla verikokeella. Testiin pääsee ilman lähetettä yksityisillä laboratorioasemilla tai lähetteellä oman terveyskeskuksen kautta.
Lue myös: Folaatin puutos voi aiheuttaa anemiaa – folaattiarvot mitataan verikokeella
Sekä Miten tulkita laboratorioarvoja – asiantuntija vastaa
MC-FI-00570
