Onko keliakia yleinen syy raudanpuutteen takana, gastroenterologi Kalle Hakala?

Keliakia voi olla raudanpuutteen syy, mutta yleisin syy raudanpuutteelle etenkin nuorilla naisilla ovat runsaat kuukautiset ja kuukautisvuodon kautta tapahtuva raudan hukkaantuminen. Raudan imeytymisongelmissa keliakian mahdollisuus on toki tärkeä tutkia.

Miksi keliakia aiheuttaa raudanpuutetta?

Rautaa on ensinnäkin saatava ravinnosta riittävästi. Ravinnosta rauta imeytyy elimistöön ohutsuolessa olevan kuljettajaproteiinin kautta – ja tämä säätelee raudan imeytymistä hyvin tarkkaan. Hoitamattomassa keliakiassa ohutsuolen limakalvo on vaurioitunut, jolloin myös kuljettajaproteiinin toiminta heikentyy. Tämän seurauksena raudan imeytyminen elimistöön häiriintyy.

Mitkä ovat keliakiasta johtuvan raudanpuutteen ensimmäisiä oireita?

Ravitsemus on Suomessa keskimäärin hyvällä tolalla, joten keliakiasta aiheutuva raudanpuute ei välttämättä aiheuta alkuvaiheessa oireita. Keliakia itsessään oireilee tyypillisimmin epämääräisin vatsavaivoin, kuten turvotteluna, löysinä ulosteina ja ilmavaivoina. Raudanpuutteesta johtuva anemia taas oirehtii tavallisimmin väsymyksenä.

Jos laboratoriotutkimuksissa havaitaan raudanpuuteanemia, jolle ei löydy mitään muuta selitystä, on tärkeää selvittää myös keliakian mahdollisuus.

Lue myös: Väsyttää, tykyttää ja hengästyttää – voisiko syynä olla raudanpuute?

Entä keliakia ja vitamiinit – voiko vitamiinien imeytyminen heikentyä hoitamattomassa keliakiassa?

Voi. Keliakiassa kaikkien ravintoaineiden, mukaan luettuna vitamiinien, imeytyminen heikentyy, jos tautia ei ole saatu hallintaan. Kun keliakia saadaan hoitotasapainoon ja keliaakikon ohutsuolen kunto paranee, myös vitamiinien imeytyminen korjaantuu.

Tulehdukselliset suolistosairaudet voivat nostaa elimistön ferritiinin eli niin sanotun varastoraudan pitoisuutta valheellisesti. Käykö näin myös keliakiassa?

Tulehdukselliset suolistosairaudet eli, IBD-taudit, ovat keliakiasta poiketen immunologisia, pitkäaikaisia tulehdussairauksia, joissa suolen seinämään kehittyy tulehdus. Silloin varastoraudan eli ferritiinin pitoisuus tapaa nousta. Korkean ferritiinin takaa voi siis löytyä jokin tulehduksellinen sairaus – ja jos ferritiinitaso on matala, se voi puolestaan olla merkki rautavaraston niukkuudesta.

Keliakia ei kuulu tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Keliakiassa suolen limakalvon alueella käynnistyy ravinnon gluteenista autoimmuunityyppinen tulehdus. Syntyy elinvasta-aineita ja tulehdus rikkoo ohutsuolen limakalvon. Keliakia ei myöskään nosta merkittävästi ferritiinitasoja.

Lue myös: Krooninen suolistosairaus teki jääkiekkoilija Teemu Ramstedtin arjesta tasapainottelua

Miten keliakiaa ja siitä johtuvaa raudanpuutetta hoidetaan?

Kumpaakin hoidetaan samalla tavalla – eli hoitamalla itse perussairautta. Keliakiassa oireita aiheuttaa kotimaisten viljojen gluteeni, ja kun se pääsee kontaktiin ohutsuolen limakalvon kanssa, se käynnistää tulehdusreaktion ja rikkoo ohutsuolen limakalvon. Vaurioituneella limakalvolla ravinnosta tuleva rauta ei pääse imeytymään kunnolla.

Tärkeää keliakiassa on siis hoitaa ohutsuolen limakalvo kuntoon. Hoito on yksinkertaista: poistetaan ravinnosta kokonaan oireita aiheuttava tekijä eli vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni. Siirtymällä gluteenittomiin viljoihin ohutsuoli paranee ja siten myös raudan imeytyminen korjaantuu.

Lue myös: Tehoaako raudanpuutteen hoito? Näin varmistat raudan imeytymisen

Suomalaiselle vilja on tärkeä raudanlähde. Tarvitseeko keliaakikko lisärautaa?

Kaikkien ravinnosta saatavien ravintoaineiden imeytyminen yleensä korjaantuu, kun keliakia saadaan hallintaan. Lisärautaa ei silloin tarvita. Rautaa saa viljatuotteiden lisäksi maksasta, liharuoista ja kalasta sekä esimerkiksi soijasta, linsseistä, pavuista ja pinaatista.

Pieni joukko keliaakikoista potee refraktaarikeliakiaa, jossa suoliston limakalvo ei parane, vaikka potilas siirtyisi gluteenittomaan ravintoon. Refraktaarikeliakia on vaikea tauti, jossa potilaan ravitsemus on myös raudansaannin osalta suunniteltava tarkoin.

Onko tuoreella keliaakikolla syytä mitata rauta-arvoja laboratoriotestein?

Raudan määrä on syytä mitata etenkin diagnoosivaiheessa. Jos potilaalta löytyy anemia, sen syytä on alettava selvittelemään. Jos anemian takaa löytyy keliakia ja potilas siirtyy gluteenittomaan ravintoon, anemian ja rautavarastojen korjaantuminen on syytä tarkistaa myöhemmin laboratoriotestein.

Kun tilanne on raudan osalta korjaantunut ja henkilö pysyttelee tiukasti gluteenittomalla ruokavaliolla, ei säännöllisiä verikokeita yleensä tarvita.

Rautavarastojen täyttymiseen menee noin kolmesta kuuteen kuukautta – samassa ajassa korjaantuvat myös keliaakikon ohutsuolen vauriot.

Lue myös: Ferritiinin mittaus on yleistynyt – raudanpuutteesta kärsii iso osa lisääntymisikäisistä naisista

Voisiko sinulla olla raudanpuute? Tee Rosie.fin suuntaa antava testi!

MC-FI-01124