Mikä yhteys raudanpuutteen, eli matalan ferritiinin, ja D-vitamiinin puutoksella on, sisätautiopin dosentti ja erikoislääkäri Esa Soppi?
D-vitamiini on yleishormoni, joka vaikuttaa elimistön energia-aineenvaihduntaan ja säätelee satojen geenien toimintaa elimistössä.
Rautaa tarvitaan yli parinsadan entsyymin toiminnassa, jotka vaikuttavat niin energia-aineenvaihdunnassa, aivojen toiminnassa kuin hermoimpulssien synnyssä ja kulussa. Siksi raudanpuutteesta kärsivällä on niin monenlaisia oireita.
D-vitamiinin ja maksan erittämän hepsidiinihormonin välillä on yhteys. Hepsidiini on raudan imeytymistä säätelevä hormoni. Jos elimistön D-vitamiinitaso on matala, hepsidiinipitoisuus pyrkii nousemaan, jolloin myös raudan imeytyminen heikkenee. Hepsidiinin ja ferritiinin yhteys on monimutkainen, eikä säätelyä tunneta kokonaisuudessaan.
Jos ferritiinitaso on alhainen, pitäisikö tällöin myös D-vitamiinitaso mitata?
Jos raudanpuute todetaan, myös D-vitamiinitaso kannattaa mitata. Sen sijaan matala D-vitamiinitaso ei välttämättä viittaa raudanpuutokseen, koska D-vitamiinin imeytyminen on niin yksilöllistä.
Lue myös: D-vitamiinin saanti auringosta heikkenee jo syksyllä – milloin arvot kannattaa mitata?
Mistä D-vitamiinipuutoksessa sitten on kyse?
D-vitamiinin imeytyminen on geneettisesti säädelty. Asioita, jotka vaikuttavat sen imeytymiseen, ei tunneta. Imeytymistä on hyvin vaikea tutkia, esimerkiksi aamulla otettu D-vitamiinipilleri ei vaikuta suoraan kalsidiolitasoon, joka kuvastaa elimistön D-vitamiinitasoa. On ihmisiä, joiden kalsidiolitaso on erinomainen, vaikka he eivät nauti ylimääräistä D-vitamiinia purkista, ja päinvastoin.
Duodecimin terveyskirjaston mukaan luukadon lisäksi D-vitamiinin puutos on yhdistetty lukuisiin sairauksiin, kuten infektioihin, diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin.
Mitä muita puutostiloja voi esiintyä raudanpuutoksen yhteydessä?
Raudanpuute voi johtua muun muassa runsaista kuukautisista, raskauksista, kasvisruokavalioista tai imeytymishäiriöstä, esimerkiksi keliakiasta, jolloin suolen limakalvon toiminta on muuttunut. Raudanpuute vaikuttaa paitsi D-vitamiinin, myös B12-vitamiinin ja foolihapon imeytymiseen.
Foolihappo on folaattia vastaava synteettinen vitamiini, ja ravinnossa siitä puhutaan folaattina. Folaatti on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini (B9-vitamiini). B12 ja foolihappo vaikuttavat elimistön energia-aineenvaihduntaan.
Raudan, D- ja B12-vitamiinien sekä foolihapon puutostilojen oireet voivat olla hyvin samantapaisia. Raudanpuute ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että nämä muutkin arvot olisivat matalia. Pelkkien oireiden perusteella ei voida selvittää, mistä on kysymys, vaan lääkärin täytyy perehtyä potilaaseen kokonaisuutena.
Raudanpuutoksen alkuvaiheen yhteydessä en kuitenkaan suosittele rutiininomaisesti muuta kuin D-vitamiinitason mittausta.
Pitäisikö rautavalmistetta ja D-vitamiinia syödä purkista varmuuden vuoksi?
Omatoimista rautavalmisteen käyttöä ei suositella. Sen sijaan suosittelen D-vitamiinin käyttöä.
Lue myös: Voiko D-vitamiinista saada yliannostuksen? + 6 muuta kysymystä tärkeästä vitamiinista
Mitä ovat ferritiinin ja D-vitamiinin viitearvot?
Naisilla ferritiinin viitearvot ovat 15−150 µg/l ja miehillä 30−400 µg/l. Jos ferritiinipitoisuus on alle 30, kyseessä on raudanpuutos siitä huolimatta, että hemoglobiinipitoisuus ja muu punainen verenkuva olisivat normaalit. Vaikka ferritiinipitoisuus olisi hyvin viitealueella, eli naisella esimerkiksi tasolla 40−75 µg/l ja miehellä 80−150 µg/l, henkilöllä saattaa silti olla raudanpuutos ja raudanpuutteen oireita.
D-vitamiinin viitearvot ovat 40–80 nm/l. D-vitamiinin tavoitearvot, jotka ovat luuston terveyden kannalta riittävät, ovat korkeammat: 75–120 nm/l. Yli 120 arvon ylittymistä ei pidetä toivottavana. Alle 50 nanomoolin tulos viittaa D-vitamiinin puutokseen.
(MC-FI-00238)
Lue myös: Monipuolinen ruokavalio on paras D-vitamiinin lähde
