Helmikuussa 2018 varhaiskasvatuksen opettaja Marju Pärssinen touhusi lasten kanssa päiväkodissa ja tunsi yhtäkkiä oksettavaa oloa.
”Olin kärvistellyt pari vuotta omituisten oireiden kanssa. Oireet ilmaantuivat silloin, kun tunteet olivat pinnalla tai hengästyin: leukaperiin sattui, kurkku kipeytyi ja kädet puutuivat. Työterveyshuollossa vaivoja oli hoidettu närästyksenä. Ajattelin, että nytkin kyse oli samasta asiasta.”
Pärssinen uskalsi kuitenkin lähteä työmatkalle Kouvolaan.
”Veto oli veks, ja paha olo toistui seuraavana päivänä töissä, kun hyppelin lasten kanssa. Kollega kehotti menemään lääkäriin. Soitin hätänumeroon, josta sain ohjeen pistäytyä lähiterveyskeskuksessa Kangasalla.”
Veriarvoissa ei näkynyt mitään hälyttävää, mutta 42-vuotiaalle Pärssiselle suositeltiin käyntiä päivystyksessä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
”Menin ensin kotiin tekemään eväitä, kun ajattelin, että päivystyksessä kuluu aikaa.”
Pallolaajennuksella avattiin pahiten tukkeutunut suoni
Sairaalassa hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä arvioiva triagehoitaja epäili aluksi, että Pärssisen vaiva johtui hartioista. Häneltä otettiin kuitenkin sydänfilmi ja verikokeet. Sydämen tilasta kertova TnT-arvo oli koholla. Pärssiselle kerrottiin, että hänellä on sydäninfarkti.
”Koko sali hiljeni, ja minä ajattelin kuolevani.”
Pärssinen sai nitroja ja vatsanahkaan napapiikkejä eli hepariinia ehkäisemään veren hyytymistä. Varjoainekuvaus paljasti kaventumat useassa suonessa.
Pahiten tukkeutuneeseen suoneen tehtiin pallolaajennus ja asennettiin lääkestentti eli verkkoputki estämään valtimon ahtautumista uudelleen. Osastolla Pärssinen oli parisen päivää.
”Sain arsenaalin lääkkeitä ja kasan sepelvaltimotaudista kertovia monisteita, joissa heti alkuun sanottiin, että näin ja näin monta prosenttia kuolee tautiin. Minua vain itketti, vaikka hoitaja sanoi tiedon koskevan lähinnä iäkkäitä ihmisiä, joilla sairaus on yleisempi.”
Sydäninfarktin oireena vannemainen rintakipu
Professori, kardiologi Katriina Aalto-Setälän mukaan alle 45-vuotiaiden naisten sydäninfarktit ovat harvinaisia ja paljon harvinaisempia kuin samanikäisten miesten. Kaikista sydäninfarkteista noin kolmannes ilmenee työikäisillä ja heistä noin 80 prosenttia on miehiä.
”Menopaussin jälkeen estrogeenisuojan vähetessä naisten sairastumisriski kasvaa. Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja jopa joka viides menehtyy siihen.”
Sydäninfarktin tyypillisin oire on puristava, vannemainen rintakipu yleensä keskellä rintakehää. Naisilla rintakipu ei kuitenkaan ole niin tyypillinen kuin miehillä. Puristava tunne voi säteillä leukaperiin ja vasempaan hartiaan, joskus voi olla ylävatsavaivoja, närästystä ja yleistä huonoa oloa.
Jos henkilö sairastaa diabetesta, kipua ei välttämättä esiinny. Pärssinen on sairastanut ykköstyypin diabetesta lapsuudesta asti. Hän epäilee, että se on vaikuttanut sydäninfarktin puhkeamiseen.
”Mietinkin, olisinko voinut tehdä jotain ennaltaehkäisevästi ja hidastaa taudin kehittymistä.”
Lue myös: Diabeetikko, näin ehkäiset sydänsairauksia
Sydänoireet pitää tutkia lääkärissä
Aalto-Setälä toteaa, että oireiden ilmaantuessa rasituksessa kannattaa olla yhteyksissä omalääkäriin ja hakeutua tutkimuksiin. Niiden perusteella mietitään lääkitystä ja jatkotutkimuksia.
”Jos oireet tulevat rasituksessa ja menevät ohi, ei tarvitse hakeutua päivystykseen, mutta on syytä varata aika omalle lääkärille. Jos kohtaus ei mene ohi, on soitettava ambulanssi, jossa jo otetaan sydänfilmi. Päivystyksessä mitataan verikokein sydänperäiset entsyymit ja samalla poissuljetaan muut vaihtoehdot, muun muassa anemia tai akuutti keuhkosairaus.”
Jos sydämen valtimo on kokonaan tukossa, päivystävä kardiologi päättää hoidosta, esimerkiksi mekaanisesti tukoksen avaavasta pallolaajennuksesta. Liuotushoitoa annetaan ensihoitona enää vain silloin, kun sairaalaan on pitkä matka. Se ei ole tehokkainta, sillä se liuottaa vain noin puolet tukkeutuneista suonista.
Lue myös: Tunnistatko rytmihäiriön oireet?
Korkea kolesteroli lisää sydänkohtauksen riskiä
Erityisesti tupakointi altistaa sydäninfarktille. Pärssisen kohdalla tupakka ei ollut syynä.
Lisäksi riskiä kasvattaa perinnöllinen hyperkolesterolemia eli vauvasta asti esiintynyt korkea kolesteroli, joka vähitellen kertyy valtimoiden seinämiin. Pärssisen mukaan hänen kolesteroliarvonsa olivat hiukan koholla, mutta suvussa ei ole liiemmin ollut sydänsairaita.
”Olisikohan stressi edesauttanut sydäninfarktin puhkeamista? Päivähoito on ympäristönä stressaava. Monet sote-alalla työskentelevät ovat sanoneet sairastuneensa ja epäilevät osasyyksi työn hektisyyttä.”
Parin viikon sairausloman jälkeen Pärssinen palasi töihin. Mukana kulki nitrosuihke.
Kolmen viikon kuluttua alkoivat uudet oireet, joista rasittavampana oli jatkuva haukottelu.
”Sydämellä oli hapen nälkää. Vasen käsikin puutui, lisäksi oli flunssamaisia oireita, mutta rintakipua ei ollut silloinkaan. Kävin usealla lääkärillä, joista yksi totesi, että sydäntäkin voisi vilkaista. Psykologillakin ehdin käydä, kun ajateltiin oireiden johtuvan pelosta. Se teki hyvää muuten, mutta oireet vain pahenivat.”
Varjoainekuvauksessa havaittiin jälleen suonen olevan tukossa. Toinen pallolaajennus tehtiin. Sen jälkeen Pärssinen kävi töissä normaalisti, mutta tunne-elämä aaltoili. Itkuherkkyys vaivasi.
Moninainen lääkitys auttaa sydäninfarktiin sairastunutta
Netin kautta Pärssinen löysi Facebookista vertaistukiryhmiä, muun muassa ryhmät Nuoret sydänsairaat ja Kuriton sydän. Oli tärkeää huomata, ettei ollut yksin ja ainoa nuorena sairastunut.
”Tsemppaamista riitti. Löysin oikeat sanat ja oikeat tunteet.”
Ensimmäisestä sydänoperaatiosta on kulunut kohta viisi vuotta, joiden aikana Pärssiselle on tehty kaiken kaikkiaan viisi varjoainekuvausta ja neljä pallolaajennusta. Suonissa on neljä stenttiä.
”Muutamaan vuoteen sydäntä ei ole enää ronkittu, ja vuoden verran olen ollut täysin oireeton.”
Pärssisellä on kaksi eri kolesterolilääkettä, beetasalpaajaa korkean pulssin takia, verenpainelääkitys ja pieniannoksisena aspiriinia, jota Aalto-Setälä kutsuu myös halvimmaksi sydäninfarktin ennaltaehkäisijäksi. Verenohennuslääkettä Pärssinen ei enää tarvitse. Kontrollissa terveyskeskuksessa hän käy vuoden välein.
Aalto-Setälä kehottaa sydäninfarktin sairastanutta seuraamaan ja hoitamaan kolesteroli-, sokeri- ja verenpainetasojaan, jotta tauti ei etenisi. Lisäksi olisi hyvä, että potilaalla olisi yhteys tuttuun lääkäriin, joka tuntee hänen kroonisen sairautensa vaiheet.
”Tauti ei häviä, mutta se ei saisi edetä eikä muuttua pahemmaksi. Elämäntavat kannattaa miettiä läpi. Hyvä fyysinen kunto on eduksi, liikunta auttaa. Potilaan pitää myös olla motivoitunut ja lopettaa esimerkiksi tupakointi.”
Sydäninfarkti pisti miettimään elämänarvoja
Pärssinen on käynyt vertaistukikoulutuksen ja osallistunut sopeutumisvalmennuskursseille sekä toiminut vertaisohjaajana.
Elinikäinen sairaus tarvitsee jatkuvaa huoltoa. Varsinaisia elämänmuutoksia ei ole ollut tarpeen tehdä, sillä nelihenkisessä perheessä on muutenkin eletty terveellisesti.
”Aikaisemmin suostuin työelämässä lähes kaikkeen, nyt olen opetellut sanomaan ei. Osaan olla itselleni armollinen, kuunnella itseäni paremmin, pysähtyä ja pitää vaikka sohvaperunapäivän. Enkä motkota turhista asioista.”
Pärssinen sanoo nauttivansa arjesta ja pienistäkin elämän iloista sekä elävänsä tässä hetkessä.
”Olen aina ollut jalat maassa, enkä aio enää odotella mitään. Olimme puolison kanssa Italiassa kuukauden matkalla, jonka olimme aikoneet tehdä vasta eläkkeellä. Perheenä olemme tulleet entistä tiiviimmäksi. Tästäkin selvitään.”
Lue myös: Naisen sydänoireet voivat sekoittua vaihdevuosioireisiin
Sekä: Milloin rintakipu on syy huoleen? Tunnista hoitoa vaativat sydänoireet
MC-FI-01529
