1. Nuorekkaan ja urheilullisen naisen hedelmällisyys on hyvä
Valitettavasti hedelmällisyys ei näy naamasta. Naisen elämän aikana kokemat sairaudet voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen, eikä tällaista vaikutusta voi aina pyyhkiä pois terveellisillä elintavoilla. Perussairauksia tai hormonitoimintaa on vaikea arvioida ulkoisesti.
Toki urheilullisuus ja siihen usein liittyvät terveelliset elämäntavat, monipuolinen ruokavalio, tupakoimattomuus ja normaalipainoisuus tukevat hedelmällisyyttä ja raskausyrityksen onnistumista.
2. Raskaaksi tuleminen 40−50-vuotiaana on helppoa
Useimmiten ei. Naisen hedelmällisyys lähtee alenemaan selvästi 35−37-vuoden iässä. Tyypillisesti yli 40-vuotiaista harva tulee luonnollisesti raskaaksi. Vuonna 2019 Suomessa kaikista synnyttäjistä yli 40-vuotiaita oli vain 5 prosenttia.
Lue myös: Minkä ikäisenä hedelmällisyys alkaa laskea? Gynekologi vastaa
3. Hedelmöityshoidot auttavat aina
Olisi mahtavaa, jos hoidot auttaisivat aina, mutta valitettavasti näin ei ole. Yleensä kuitenkin hedelmöityshoitoon hakeutuneista valtaosa onnistuu saamaan lapsen.
Omilla sukusoluilla tehtävistä koeputkihedelmöityshoidoista valtaosa johtaa synnytykseen, kun nainen on noin 30-vuotias. Iän myötä lapsettomuushoitojen tarjoama apu heikkenee: Kun nainen on 35−37-vuotias, onnistumisen todennäköisyys on yhtä hoitokertaa kohden noin 30 prosenttia. Lähempänä neljääkymmentä ikävuotta tullaan jo 20 prosentin onnistumisosuuteen. Yli 40-vuotiaiden hoitotulokset ovat yleensä tätä vaatimattomammat.
Useampi hoitokerta toki kasvattaa lapsen saamisen todennäköisyyttä. On myös olemassa muitakin kuin omilla sukusoluilla tehtäviä hoitoja.
Lue myös: Hedelmöityshoidot vai adoptio – jos luomuraskaus ei onnistu, toive perheestä voi vielä toteutua
4. Ylipaino ja tupakointi vaikuttavat raskaaksi tulon todennäköisyyteen
Ehdoton kyllä! Jo lievä ylipaino voi alentaa raskauden todennäköisyyttä ja lisätä keskenmenon riskiä. Naisella merkittävä ylipaino (kuten myös alipaino) voi heikentää hormonitoiminnan ja sukusolujen laatua.
Tupakointi voi kiihdyttää naisen kehossa jatkuvasti tapahtuvaa sukusolujen luonnollista hävikkiä. Tupakoivalla naisella vaihdevuodet voivat tulla 3−4 vuotta aiemmin kuin tupakoimattomalla.
5. Ehkäisyn lopettamisen jälkeen raskaaksi tulemisessa kuluu aikaa
Vasta ehkäisyvalmisteen lopettamisen jälkeen on mahdollista arvioida kuukautiskierron toimintaa. Useimmiten hormonaalisen ehkäisyn (e-pillerit, minipillerit) lopettamisen jälkeen naisen oma toiminta palautuu jo seuraavassa kuukautiskierrossa ja raskaus voi alkaa heti.
Pitkäaikaisen hormonikierukan tai ehkäisykapselin käytön lopettamisen jälkeen voi toisinaan kestää hivenen pidempään. Hormonikierukan ja kapselin toiminta perustuu mm. siihen, että ne pitävät kohdun limakalvon hyvin ohuena, ja kaikilla limakalvo ei palaudu heti ensimmäisessä kierrossa.
6. Juuri synnytyksen jälkeen tai imettäessä ei voi tulla raskaaksi
Synnytyksen jälkeen voi tulla raskaaksi, mutta tähän vaikuttaa usein imetys: Jos lapsi on täysimetyksessä, ei äidille yleensä tule kuukautiskiertoja ensimmäiseen 4−6 kuukauteen.
Jos äiti ei imetä, oma hormonitoiminta voi palautua 1−2 kuukaudessa, ja siten uusi raskaus voi alkaa hyvin pian synnytyksen jälkeen.
7. Hedelmöittyminen on mahdollista vain parina päivänä kuukaudessa
Totta. Munasolu säilyy vapauduttuaan hedelmöittymiskykyisenä tyypillisesti noin vuorokauden. Yleensä ovulaatiosta kuukautisvuodon alkuun kuluu noin kaksi viikkoa, eli vuodon ajoittumista seuraamalla voi arvioida, mihin hedelmällinen aika omalla kohdalla osuisi. Moni tuntee myös kipua, turvotusta ja lievää mielialan muutosta kierron puolivälissä.
Naisten kuukautiskierrot ovat kuitenkin erilaisia, ja siksi hedelmällisten päivien tunnistaminen voi olla haastavaa. Apuna voi käyttää ovulaatiotestejä, jotka mittaavat hormonitason muutosta päivittäin.
8. Jos nainen on aiemmin saanut lapsen, hän tulee helposti uudelleen raskaaksi
Tämä voi olla totta, jos aiemman lapsen syntymästä on vain muutama vuosi eikä terveyteen tai elämäntilanteeseen ole tullut muutoksia.
Kokemukseni mukaan lapsettomuushoitoihin tulevista potilaista vain alle puolella on taustalla synnytys. Toki on paljon naisia, jotka ovat saaneet esikoisen alle 30-vuotiaana ja toivovat lasta uudessa elämäntilanteessa neljänkympin korvilla. Tällöin aiempi raskaus ei välttämättä heijastele raskaaksi tulon todennäköisyyttä; ensimmäisen lapsen jälkeen on voinut tulla esimerkiksi hedelmällisyyttä alentavia sairauksia.
Gynekologi voi arvioida naisen hedelmällisyyttä kuukautiskierron kulkua selvittämällä sekä munasarjojen ultraäänitutkimuksella ja AMH-verikokeella. Näiden perusteella voidaan antaa arvio naisen munarakkuloiden määrästä tutkimushetkellä.
9. Rauta-arvoilla ei ole vaikutusta raskaaksi tulemiseen
Tutkimusten perusteella selkeä anemia, eli hemoglobiinin lasku alle viitearvojen, voi vaikeuttaa raskaaksi tuloa ja lisätä keskenmenon riskiä.
Ei ole kuitenkaan olemassa selkeää tutkimustietoa varastoraudan eli ferritiinin merkityksestä raskaaksi tulemiseen tilanteessa, jossa hemoglobiini on normaali. Nykyisin suositetaan, että raskautta yrittävän ferritiinitaso olisi korkeammalla kuin viitearvojen alareunassa.
Lue myös: Raudanpuute ja lapsettomuus – onko niillä yhteyttä?
10. Greippimehun juominen lisää raskaaksi tulon todennäköisyyttä
Greippimehun sisältämät molekyylit vaikuttavat maksan sytokromi CYP3A4 -entsyymiin, joka on tärkeä monen lääkkeen aineenvaihdunnassa. Jos juot greippimehua, voi lääkkeen pitoisuus elimistössä lisääntyä huomattavasti ja tällöin vaikutus olla oletettua voimakkaampi.
Greippimehun vaikutus hedelmällisyyteen ei ole selvä. Netissä puhutaan, että greippimehu tai jokin muu hapan juoma estäisi maksaa hajottamasta naishormoni estrogeeniä, jolloin ovulaatio voisi tulla voimakkaampana. Tälle ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä, ja ovulaatiota ohjaavat ensisijaisesti aivolisäkehormonit.
Lue myös: Miten maksimoida raskaaksi tulon todennäköisyys? Lue gynekologin vinkit
MC-FI-01034
