Milloin kannattaa hakeutua lapsettomuustutkimuksiin?
Jos raskaus ei ole alkanut vuoden kuluttua siitä, kun olette jättäneet ehkäisyn pois ja olleet säännöllisesti yhdynnöissä. Jos olet yli 38-vuotias nainen, tutkimuksiin kannattaa hakeutua puolen vuoden jälkeen.
Mitä lapsettomuustutkimuksissa tapahtuu?
Ensimmäisenä kartoitetaan elintavat ja mahdolliset yleissairaudet. Ylipaino ja tupakointi voivat heikentää hedelmällisyyttä, ja naisilla sairastettu klamydia tai endometrioosi voivat aiheuttaa lapsettomuutta.
Tyypillisiä tutkimuksia naisille ovat munanjohtimien aukiolotutkimus ja munasarjojen toimintakapasiteetin tutkiminen ultraäänitutkimuksella. Verikokeilla selvitetään kilpirauhasen tilanne, prolaktiiniarvo eli maitohormoni, jonka liikatuotanto voi heikentää hedelmällisyyttä, sekä munasarjojen toimintakyvystä kertova AMH-hormoniarvo. Miehillä lähdetään yleensä liikkeelle siemennesteanalyysistä.
25 prosentilla pareista lapsettomuus on selittämätöntä eli tutkimuksissa ei löydy mitään poikkeavaa. Jos nainen on selvästi alle 38-vuotias, pari voi yrittää raskautta vielä vuoden ilman hoitojen aloitusta – näissä tilanteissa 50 prosenttia tulee raskaaksi luomusti.
Millaiseen elämäntilanteeseen adoptio sopii?
Adoptio sopii vakiintuneeseen elämäntilanteeseen, jossa on riittävä toimeentulo, hyvä terveydentila ja voimavaroja lapsesta huolehtimiseen. Adoptioneuvontaan tulevilla on usein kokemusta lapsettomuudesta.
Yleinen harhaluulo on, että hakijoiden pitäisi olla ”yli-ihmisiä”. Hakijoiksi toivotaan aivan tavallisia ihmisiä tavallisissa elämäntilanteissa. Adoptioperheissä eletään samanlaista lapsiarkea kurahousuineen ja nakkikastikkeineen kuin muissakin perheissä.
Adoptiolain mukaan hakijan on oltava 25–50-vuotias. Laki edellyttää avioliittoa, mutta myös yksineläjä voi adoptoida.
Miten adoptio etenee?
Adoptioluvan saaminen edellyttää osallistumista kuntien sosiaalitoimen järjestämään neuvontaan, joka kestää 1–2 vuotta. Neuvonnassa käydään läpi adoptiolapseen liittyviä erityispiirteitä, hakijoiden elämäntilannetta ja valmistaudutaan vanhemmuuteen. Jos pohdit adoptiota, hakeudu neuvontaan matalalla kynnyksellä, sillä se ei sido tai velvoita sinua vielä mihinkään.
Kotimaan adoptiossa neuvonnan jälkeen lupahakemus lähtee adoptiolautakuntaan. Kansainvälisessä adoptiossa lupa-asioita hoitaa neuvonnan jälkeen valitsemasi palvelunantaja, joko Pelastakaa Lapset ry tai Interpedia.
Hedelmöityshoidot – miten hoitomuoto valitaan?
Jos ovulaatiota ei tapahdu tai munarakkula ei kehity normaalisti, käytetään ovulaation induktiota, jossa munasolun kypsytys tapahtuu hormonilääkityksellä. Inseminaatiota puolestaan käytetään selittämättömissä ja miehestä johtuvissa lapsettomuuksissa. Siinä pestyt siittiöt, jotka voivat olla omia tai luovutettuja, viedään naisen kohtuonteloon.
Koeputkihedelmöitystä (IVF) voidaan käyttää lähes kaikissa lapsettomuustapauksissa. Siihen ohjataan yleensä suoraan, jos ikää on yli 40 vuotta, sillä se on kaikista tehokkain hedelmöityshoitomuoto. Siittiön mikroinjektiota munasoluun (ICSI) voidaan käyttää, kun lapsettomuuden taustalla on miehestä johtuvat syyt.
Lue myös: Äidiksi yksin yli 40-vuotiaana: ”Hyvin säilyneenä ajattelin, että munasolunikin olisivat säilyneet”
Voiko omaa hedelmällisyyttä testata?
AMH-testi on yksi tapa. Verestä mitattava AMH kertoo naisen anti-mullerian-hormonin tason eli miten paljon munasarjoissa on jäljellä pieniä, varhaisia munarakkuloita ja antaa näin osviittaa munasarjojen toiminnasta. AMH-testi on lisätyökalu hedelmällisyyden arviointiin ja kaipaa aina rinnalleen munasarjojen ultraäänitutkimuksen.
Miten usein hedelmöityshoidot tuottavat toivotun tuloksen?
Noin 80 prosenttia saa lapsen, kun nainen on alle 35-vuotias. Inseminaatiolla onnistumismahdollisuudet ovat 10–15 ja koeputkihedelmöityshoidolla yli 30 prosenttia hoitosykliä kohden, mutta hoitotuloksiin vaikuttaa aina naisen ikä.
Miten kauan adoptioprosessi kestää ja saavatko kaikki halukkaat adoptiolapsen?
Prosessi kestää keskimäärin 2–4 vuotta neuvonnan aloituksesta siihen, että lapsi tulee perheeseen. Suomessa tehdään 30–50 kotimaan ja 70–100 kansainvälistä adoptiota vuosittain. Kotimaan adoptiossa odotusaika on yleensä pidempi, koska adoptoitavaksi tulevia lapsia on vähemmän.
Suurin osa saa lapsen, mutta joskus käy niin, että adoptiota hakevan ikäraja 50 vuotta tulee täyteen ennen kuin adoptiolapsi löytyy. Toinen syy voi olla elämäntilanteessa, kuten parisuhteessa tai terveydessä, tapahtuva muutos.
Paljonko hedelmöityshoidot maksavat? Entä mikä on adoption hinta?
Hedelmöityshoitojen hinnat vaihtelevat klinikoittain. Inseminaatio on yleensä noin 300–500 euroa, koeputkihedelmöitys noin 3 000–4 000 euroa. Itsellisen naisen inseminaatiossa tai koeputkihedelmöityksessä käytetään luovutettuja siittiöitä, mikä nostaa hintaa.
Kotimaan adoptio maksaa muutamia satoja euroja. Kansainvälisen adoption hinta on 2 000–20 000 euroa kohdemaasta riippuen, ja tämän päälle tulee lapsen hakumatkan hinta. Kansainväliseen adoptioon saa Kelan adoptiotukea.
Millaista henkistä jaksamista hedelmöityshoidot ja lapsen adoptointi vaativat?
Hedelmöityshoitojakso voi olla psyykkisesti kuormittava ja haastaa myös parisuhdetta: Epävarmuus, ilo ja toiveikkuus sekä mahdolliset pettymyksen tunteet voivat vuorotella hoitojen aikana. Pareille ja itsellisille naisille tarjotaan aina psykologin keskusteluapua.
Osa kokee adoptioon kuuluvan pitkän neuvonnan raskaana ajanjaksona, koska sen aikana tarkastellaan yksityiselämää ja arvioidaan kotia. Toisille neuvonta on voimaannuttava kokemus, koska sen aikana pääsee pohtimaan omaa parisuhdetta ja vanhemmuutta. Adoptiolapsen odottaminen kysyy henkisiä voimavaroja, ja jos ikäraja on tulossa vastaan, tilanne on stressaavampi. Hyvin usein adoptio-odottajat hakeutuvat vertaistukiryhmiin, jotka on koettu tärkeäksi henkiseksi tueksi.
Lue myös: Elisa Moilasen kokemus adoptiosta: ”Ehdin toivoa äitiyttä kahdeksan vuotta”
Sekä: Kumppanuusvanhemmuus on sopimusvanhemmuutta – Krista sai lapsen tuntemattoman kanssa
MC-FI-00823
