Hae Rosiesta

Jaa

Miten suhtautua muistisairaan aistiharhoihin?

Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin voi liittyä outoja näkyjä ja olemattomia kuulohavaintoja. Ne saattavat piinata niin muistisairaan mieltä kuin läheisen sietokykyäkin.

teksti Essi Kähkönen ~ kuvat iStockPhoto
asiantuntijana muistineuvoja Jari Jokiluhta Helsingin Muistiyhdistyksestä

Millä tavoin muistisairauden aistiharhat voivat ilmetä, muistineuvoja Jari Jokiluhta? 

Muistisairauksiin liittyvät aistiharhat ovat tyypillisimmin näkö- tai kuuloharhoja. Näköharhoissa muistisairas näkee usein ihmisiä tai eläimiä: hän saattaa kuvailla kotonaan liikuskelevaa tuntematonta aikuista, pientä lasta tai kissaa. Peilistä taas saattaa katsoa vastaan outo tyyppi, kun muistisairas ei tunnista omaa peilikuvaansa.

Aina aistiharhat eivät ole muistisairaasta pelottavia. Potilas voi pitää miellyttävänä esimerkiksi näkymätöntä lemmikkiä ja jutella sille.

Kuuloharhoissa muistisairas kuulee usein epämääräisiä ääniä tai kauempaa kaikuvaa puhetta, josta hän ei saa selvää. Siten muistisairauksiin liittyvät kuuloharhat ovat erilaisia kuin esimerkiksi skitsofreniassa, jossa äänet puhuvat selkeästi ja viestit on suunnattu suoraan skitsofreenikolle.

Lue myös: Muistisairaan puoliso Maija-Leena: ”Alzheimer-diagnoosi ei ole elämän loppu”

Missä muistisairauksissa harhoja ilmenee? Ja mitä muita harhoja esiintyy?

Tavallisimpia näkö- ja kuuloharhat ovat Lewyn kappale -taudissa, mutta niitä esiintyy myös esimerkiksi Alzheimerin taudissa. On arvioitu, että jopa kolmannes Lewyn kappale -tautia sairastavista potee aistiharhoja jo taudin alkuvaiheessa. Alzheimerin taudissa harhat ilmaantuvat taudin edetessä.

Sen sijaan verisuoniperäisiin dementioihin, kuten aivoinfarktien jälkeisiin muistisairauksiin, liittyy harhoja, jotka ovat ennemminkin esimerkiksi puolisoon kohdistuvaa mustasukkaisuutta tai kaipuuta lapsuuden maisemiin. Vaskulaaridementiassa potilas voi esimerkiksi olla jatkuvasti tekemässä lähtöä kotiin, jolla hän tarkoittaa lapsuudenkotiaan. Muistisairas voi myös alkaa karsastaa puolisoaan – tämä kun ei enää näytä samalta kuin vihkikuvassa.

Moni muistisairas potee harhojen ohella epäluuloisuutta. Lähimuistin kadotessa muistisairas voi piilottaa rahaa tai arvoesineitä, ja kun hän ei löydä niitä, hän alkaa epäillä, että joku on varastanut ne. 

Mistä muistisairauksien aistiharhat johtuvat?

Muistisairauksissa aivojen hermoverkot rappeutuvat, hermosolut tuhoutuvat ja aivojen välittäjäaineiden toiminnassa tapahtuu peruuttamattomia muutoksia. Nämä ovat paitsi muistin hapertumisen, myös erilaisten harhojen taustasyitä.

Miten kannattaa toimia, jos huomaa muistisairaalla läheisellä aistiharhoja?

Muistisairas on hyvä viedä lääkäriin, jos tämän käyttäytyminen muuttuu. Muistiongelmat mutta myös aisti- ja muunlaiset harhat on tarpeen ottaa todesta heti niiden ilmaannuttua. On mahdollista, että harhoja synnyttää esimerkiksi virtsatietulehdus tai ongelmat ikäihmisen lääkityksessä, mutta silloin harhat ilmaantuvat nopeasti ja yllättäen.

Millä tavoin muistisairaan aistiharhoja voidaan hoitaa?

Muistisairauksien etenemistä hidastavat lääkkeet auttavat yleensä lieventävästi myös erilaisiin harhoihin. Mutta jos harhat ovat vaikeita ja muistisairas on kovin ahdistunut, harhoja on mahdollista lievittää antipsykoottisilla lääkkeillä.

Lue myös: Tunnista alkava muistisairaus mahdollisimman varhain

Miten läheisen kannattaa suhtautua muistisairaan harhoihin? Hyväksyäkö harhat vai torjua ne?

Läheisen ei kannata ruveta vänkäämään muistisairaan kanssa. Tiukasta harhojen kieltämisestä ei ole kummallekaan osapuolelle mitään hyötyä – usein seurauksena on vain pahaa mieltä ja riitoja.

Mutta ei läheisen tarvitse lähteä harhoihin myöskään mukaan. Jos muistisairaan harhat hallitsevat arkea, voi puoliso tai läheinen koettaa irrottaa tätä hellävaroen harhojen vallasta. Omainen voi esimerkiksi laittaa muistisairaan lempimusiikkia soimaan, koettaa vaihtaa puheenaihetta tai ehdottaa muistisairaalle, josko tämä haluaisi lähteä ulos happihyppelylle.

On huomattu, että kun muistisairasta houkutellaan mukavien ja häntä kiinnostavien asioiden ääreen tai ulkoilemaan, harhat yleensä väistyvät. Myös kotona voi koettaa keksiä pientä tekemistä, kuten yhdessä siivoilua tai ruoanlaittoa, sillä puuhastelu suuntaa potilaan keskittymistä muihin asioihin.

Muistisairaan silittely, kädestä pitäminen ja rauhallinen juttelu voivat lievittää esimerkiksi öistä levottomuutta.

Kuinka muistisairaan läheinen voi työstää omia tuntemuksiaan, jos aistiharhat pelottavat?

Omaisen ei kannata jäädä asian kanssa yksin, sillä vertaistuesta on paljon apua. Paikalliseen muistiyhdistykseen kannattaa olla yhteyksissä ja kysyä sieltä omaisille tarkoitettuja tapaamisia. Puhuminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa auttaa eteenpäin. Kuntaan voi olla yhteydessä, jotta muistipotilas pääsisi kotoa eripituisille hoitojaksoille, eikä omainen kuormittuisi liikaa.

Lue myös: Kuusikymppinen Riitta sairastui Alzheimerin tautiin – ”Elämä ei ole niin suoraviivaista kuin ennen”

MC-FI-01487

Asiantuntijana muistineuvoja Jari Jokiluhta Helsingin Muistiyhdistyksestä.