Mitä HPV-testillä tutkitaan, naistentautien erikoislääkäri Katja Kero?
Papilloomaviruksia (HPV) tunnetaan yli 200. Ne jaetaan suuren ja pienen syöpäriskin tyyppeihin. Mikäli suuren riskin HPV-infektio pitkittyy, voi se johtaa syövän esiastemuutokseen. Hoitamaton esiaste voi edetä syöväksi. Kohdunkaulan syöpä on tunnetuin papilloomavirukseen liittyvä pahanlaatuinen sairaus.
Esiastemuutokset ovat oireettomia. HPV-testillä nämä muutokset voidaan kuitenkin löytää varhaisessa vaiheessa ennen varsinaisen syövän syntyä paremmin kuin pelkällä perinteisellä Papa-kokeella.
Onko positiivinen HPV-testi aina syöpää?
Suuren riskin esiastemuutoksen syntyyn tarvitaan aina suuren riskin HPV-infektio. Positiivinen testitulos ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että naisella olisi syöpää tai syövän esiastetta. Jos HPV-testi on positiivinen, myös testin yhteydessä otettu Papa-näyte tutkitaan. Se kertoo lisää mahdollisesta muutoksesta.
Jos HPV-testi on positiivinen ja Papa-koe normaali, seuraava testi on vuoden, kahden päästä. Yksityisellä vastaanotolla testissä käyneen naisen tulee hakeutua kontrolliin itse lääkärin ohjeen mukaan. Jos testi on tehty joukkotarkastuksessa, nainen kutsutaan testiin.
Sukuelinten papilloomavirusinfektioista yhdeksän kymmenestä paranee kahden vuoden kuluessa itsestään.
Lue myös: Neljä viidestä saa HPV-tartunnan – mitä siitä pitäisi tietää?
Kuinka luotettava testitulos on?
Jos HPV-testi on negatiivinen, kohdunkaulansyöpä on erittäin epätodennäköinen seuraavan viiden vuoden aikana. Kohdunkaulan solumuutosten seulonnassa HPV-testin ja Papa-kokeen yhdistelmä löytää esiastemuutokset luotettavammin kuin perinteinen pelkkä Papa-koe.
Lue myös: HPV-testi on papakoetta luotettavampi kohdunkaulan syövän seulonnassa
Häviääkö HPV-virus elimistöstä kokonaan?
Rokottamattomissa väestöissä noin 80 prosenttia ihmisistä sairastaa HPV-infektion jossain elämänsä vaiheessa. Emme tiedä, häviääkö virus jokaisen elimistöstä täysin. Se sammuu ja voi osalla jäädä latentiksi virukseksi.
Latentti eli nukkumassa oleva virus voi aktivoitua uudestaan. Latentti virus aiheuttaa aktivoituessaan positiivisen testituloksen. Nukkumassa oleva virus näkyy negatiivisena testituloksena.
Mitä jos uusintatesti on positiivinen?
Jos uusintatesti on positiivinen, nainen saa lähetteen kolposkopiatutkimukseen. Siinä tutkitaan ulkosynnytinten, emättimen ja kohdunsuun limakalvo mikroskoopilla. Tutkimuksessa käytetään etikkahappoa ja jodia, sillä niiden avulla mahdolliset solumuutokset löytyvät paremmin. Tutkimuksessa otetaan myös nuppineulan pallopään kokoisia koepaloja.
Mahdolliset kohdunsuun solumuutokset hoidetaan silmukkatoimenpiteellä tai emättimen muutokset laserilla.
Silmukkatoimenpiteen jälkeen ensimmäinen kontrolli on kuuden kuukauden päästä, jolloin otetaan Papa-koe, HPV-testi ja tehdään kolposkopia. Koepaloja otetaan vain tarvittaessa.
Naisen on syytä unohtaa asia testien väliseksi ajaksi ja nauttia täysipainoista elämää. Testitulos ei saisi pilata naisen elämänlaatua tai järkyttää turhaan hänen mieltänsä.
Suomessa Käypä hoito -suositus ohjeistaa sopivat tutkimusten seurantavälit. Se takaa, että solumuutoksia hoidetaan ja seurataan hyvin. Ohjeistus perustuu laajaan tutkimustietoon. Sen tekijät ovat aiheeseen perehtyneitä lääkäreitä ja tutkijoita.
Voiko HPV-infektio uusiutua, jos se on kerran jo parantunut?
Henkilö voi saada uuden infektion, jossa aiheuttajana on toinen HPV-tyyppi kuin mille henkilö on aikaisemmin altistunut. Ajatellaan, että aiemmin saatu infektio voi myös aktivoitua elimistössä uudelleen.
HPV-rokotteesta voi saada hyötyä myös myöhemmällä iällä niitä HPV-tyyppejä vastaan, mille henkilö ei ole vielä altistunut.
Tarvitaanko testiä, jos on saanut HPV-rokotteen?
Seulontoja tarvitaan aina. HPV-rokotetuille henkilöille HPV-testin ja Papa-kokeen yhdistelmä on parempi seulontakoe kuin pelkkä perinteinen Papa-testi. Tulevaisuudessa seulontojen välit voivat jopa pidentyä rokotettujen henkilöiden kohdalla.
Lue myös: Yksi näyte voi antaa tietoa monesta sairaudesta – biopankit toimivat lääkekehityksen työkaluina
MC-FI-00279
