Milloin ja missä tilanteessa perusterveen ihmisen on hyvä hakeutua tutkimuksiin, työterveyslääkäri Toni Vänni?
Tavallisin syy siihen, että perusterve ihminen ei koe oloaan hyväksi, on väsymys ja esimerkiksi epämääräinen päänsärky. Kun henkilö sitten hakeutuu lääkäriin, tämä määrää potilaalle tavallisesti ainakin perusverenkuvan laboratoriotutkimuksen.
Perusverenkuva, toiselta nimeltään pieni verenkuva, antaa tietoa muun muassa hemoglobiinista sekä veren rautapitoisuudesta. Perusverenkuvan tutkimuksesta on hyötyä lukuisissa eri tilanteissa ja etenkin silloin, kun lääkäriin lähdön syynä on ollut väsymys.
Moniin sairauksiin, kuten munuaisten vajaatoimintaan ja pitkäaikaisiin tulehdustiloihin, liittyy anemia väsymysoireineen. Jos anemia löytyy, sen syytä on alettava kartoittamaan.
Mitä muita tutkimuksia on hyvä tehdä, jos potilas ei tunne itseään terveeksi?
Riippuu oireista, mutta monesti selvitetään aluksi ainakin kilpirauhasarvot sekä otetaan erityyppisiä virus- ja bakteeritulehduksia sekä verisuoniperäisiä tulehduksia löytävät lasko- ja CRP-tutkimukset. Myös verensokeri kuuluu usein ensimmäisenä selvitettäviin asioihin, jos potilas ei tunne vointiaan hyväksi.
Tärkeitä alkuvaiheen tutkimuksia ovat kehon elektrolyyteistä kertovat natrium- ja kaliumkokeet. Jälkimmäisiä tutkitaan muun muassa epämääräisissä sydänoireissa.
Normaalipaino, ylipaino ja alipaino eivät aina kerro koko totuutta terveydentilasta. Miksi on näin?
Edes reipas ylipaino tai selkeä alipaino eivät aluksi useinkaan aiheuta vaivoja tai oireita. Ihminen voi tuntea vointinsa pitkään hyväksi poikkeavista vaakalukemista huolimatta.
Pidemmän päälle oireita kyllä tulee. Ylipaino on omiaan aiheuttamaan nivelkipuja ja esimerkiksi roikkuvan rasvakudoksen alla hautovia sienitulehduksia. Myös sydän voi oireilla, ja liikkuminen alkaa hengästyttää jo kävelynopeudessa.
Kun alipainosta edetään jo selkeään anoreksiaan, alkaa hemoglobiini laskea ja kehittyy raudanpuute. Väsymys, hiustenlähtö ja palelu ovat niin ikään liiallisen laihuuden ensimerkkejä. Myös vatsa voi turvota.
Pitääkö paikkansa, että terveelliset elintavat suojaavat myös ylipainoisia?
Pitää. Vaikka ylipainoon liittyy usein elimistön hiljainen tulehdustila ja maksan rasvoittuminen, kaikki ylipainoiset eivät näistä kärsi. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia etenkin verenkiertoon ja aineenvaihduntaan. Päivittäin, kohtalaisen rasittavalla sykkeellä liikkuva ylipainoinen voi olla terveempi kuin liikuntaa harrastamaton normaalipainoinen.
Entä itsensä terveeksi tuntevat ikääntyvät – milloin heidän on syytä lähteä tutkimuksiin?
Ikääntyvältä on hyvä mitata säännöllisin väliajoin tiettyjä veriarvoja ja verenpainetta, sillä monet krooniset sairaudet puhkeavat hiipien, kun ikää alkaa karttua.
Ikääntyvältä on hyvä seurata laboratoriotutkimuksin ainakin verensokeriarvoja, maksa-arvoja ja perusverenkuvaa. Muistioireiden ilmaantuessa kannattaa aluksi mitata B-vitamiinien määrä veressä.
Lue myös: Tunnista alkava muistisairaus mahdollisimman varhain
Tarvitsevatko myös nuoret, terveet aktiiviliikkujat veriarvojen mittausta?
Lääkäriin on hyvä lähteä, jos terve, nuori liikkuja potee väsymystä ja selittämättömiä kremppoja. Moni aktiiviliikkuja vetää treenejä täydellä teholla ja vajaalla palautumisella. Tästä voi seurata ylikunto, jonka yksi oire voi olla selittämätön väsymys ja tunne siitä, että ei palaudu normaalisti harjoituksesta. Tällaisissa tapauksissa aloitetaan perusverenkuvan tutkimuksella. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on, että potilas ymmärtää, että ylikuntoa hoitaa parhaiten lepo.
Urheilijan on myös hyvä tiedostaa, että sairaana liikkuminen voi olla vaarallista: esimerkiksi flunssaisena harjoitteleminen lisää riskiä muun muassa sydänlihastulehduksiin.
Aktiiviliikkujan verikokeen tavallisin löydös on alhainen hemoglobiini, joka viittaa anemiaan. Raudanpuute näkyy myös muissa punasolujen arvoja mittaavissa testeissä, kuten MCHC- ja MCV-arvoissa. Naispuolisella urheilijalla anemian tavallisin syy ovat runsaat kuukautiset, jolloin rautaa poistuu kehosta tavallista enemmän.
Aina anemia ei kuitenkaan johdu tyypillisimmistä syistä. Poikkeava väsymys ja suolistovaivat voivat kieliä esimerkiksi keliakiasta.
Lue myös: Suorituskyky huippuunsa? Liikkujan laboratoriokokeet selvittävät, onko elimistössä kaikki kohdallaan
Miksi naisten kannattaa osallistua maksuttomiin syöpäseulontoihin?
Julkinen terveydenhuolto tarjoaa naisille mahdollisuuden sekä rinta- että kohdunkaulan syövän seulontaan. Seulontojen avulla kyetään löytämään näitä naisten yleisiä syöpiä sekä niiden esiasteita.
Seulontoihin on päädytty pitkällisen tutkimuksen ja tarkan näytön perusteella, eli niitä ei tehdä huvikseen. Seulonnan idea on löytää syöpä ajoissa, jolloin hoito puree syöpään todennäköisesti tehokkaammin. Muutoin moni seulottavien syöpätyyppien tapauksista saisi kehittyä hiljakseen ja oireita aiheuttamatta.
Milloin miesten kannattaa lähteä tutkimuksiin?
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Sille ei ole kattavaa, julkista seulontaohjelmaa, koska sen valtakunnallisesta seulomisesta ei ole todettu käytännön terveyshyötyä koko miesväestölle.
Miehen on kuitenkin syytä hakeutua viipymättä lääkäriin ja sitä kautta eturauhasen kuntoa mittaavaan PSA-testiin, jos ilmenee oireita, kuten virtsaamisvaivoja tai kipua eturauhasessa.
Myös virtsan tiputtelun syy kannattaa selvittää lääkärissä. Useinkaan kyse ei ole syövästä, vaan eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta, jota on mahdollista hoitaa lääkkein.
MC-FI-00821
