On tavallinen arkiaamu oopperalaulaja Laura Pyrrön, 43, perheessä Helsingin Kruununhaassa. Laura on herätellyt vuoden ikäisen poikansa, joka äidin sanojen mukaan ”nukkuisi muutoin mieluusti pitkäänkin”. Kun aamupuurot on syöty ja tarvittavat pesut hoidettu, on vuorossa erityisen tärkeä hetki: äidin ja pojan yhteinen pusuttelu- ja hellimistuokio.
Mukana touhuissa vipeltää perheen italianvinttikoira Arto.
”On aina oma prosessinsa lähteä lenkille koiran ja rattaiden kanssa. Talvella lenkkeily oli hankalaa, kun piti pukea kamppeet sekä lapselle että kylmänaralle koiralle, mutta näin kesällä lähteminen on huomattavasti vaivattomampaa.”
Vuosi sitten äidiksi tullut Laura kertoo nauttivansa lapsiperheen arjesta. Vielä joitakin vuosia sitten hänen elämäntilanteensa oli täysin toisenlainen. Työ vaati paljon.
”Nuorempana en elämäntilanteeni takia edes vakavissani miettinyt vanhemmaksi tulemista. Oli minulla toki tuolla jossakin tietoisuus siitä, että jollen pikkuhiljaa yritä tehdä lasta, pian voi hyvinkin olla myöhäistä”, Laura sanoo.
Suunniteltu ja iloinen yllätysvauva
Raskautta suunniteltiin ajatuksella ”kokeillaan, josko tärppäisi”. Ja tärppäsihän se – Laura tuli nopeasti raskaaksi 42-vuotiaana, luonnollisesti ja ilman lapsettomuushoitoja.
”Olin ollut raskaana jo jonkin aikaa ennen kuin osasin edes aavistaa mitään. Vaikka sinänsä vierastankin termiä yllätysvauva, niin poikani oli sellainen: iloinen yllätys.”
Hetki, jona raskaus varmistui, oli tietyllä tapaa myös hämmentävä.
”Tiesinhän faktat, eli että raskauden alkaminen yli nelikymppisenä voi olla haastavaa. En voinut ennalta tietää, onnistuisinko enää saamaan lasta, sillä mitä enemmän on ikää, sitä kapeammiksi käyvät mahdollisuudet.”
Hämmennyksen keskeltä nousi vahvasti esiin kiitollisuus. Lapsen myötä moni asia Lauran elämässä asettui aivan uudenlaiseen kontekstiin.
”Lapsen saaminen on itsessään varsin arkipäiväinen asia, mutta kun se osuu omalle kohdalle, se tuntuu paitsi hassulla tavalla kummalliselta, myös käsittämättömän hienolta; että näin vain saa tehdä uuden ihmisen maailmaan”, hän sanoo.
Raskaus yli 40-vuotiaana ei ole itsestään selvää
Raskaaksi tuleminen yli 40-vuotiaana on aina epävarmaa, kertoo lapsettomuuslääkäri Annika Tulenheimo-Silfvast Dextran lapsettomuusklinikalta.
”Naisen hedelmällisyys alkaa laskea 25. ikävuoden jälkeen, ja kun mennään neljäänkymppiin, se laskee jo hyvin jyrkästi.”
Tilastojen mukaan lapsettomuushoidoissa käyvistä nelikymppisistä noin 20 prosenttia saa lapsen, kun taas 44-vuotiaista hoitoon hakeutuvista naisista enää vain muutama prosentti tulee raskaaksi. Mistä tämä johtuu?
Iän myötä munasolujen määrä vähenee. Tämän lisäksi munasolujen laatu alkaa hapertua naisen ikääntyessä. Vaikka lapsettomuushoidot ovat vuosien myötä kehittyneet harppauksin, Tulenheimo-Silfvast muistuttaa, ettei lääketiede kykene kumoamaan biologiaa:
”Pystymme pikkuisen jeesaamaan asioita, mutta luonnon asettamia faktoja emme voi muuttaa.”
Pandemia antoi aikaa keskittyä raskauteen
Lauran raskaus eteni alusta asti hyvin. Alkupuolella raskautta hän poti lievähköä iltapahoinvointia, mutta missään vaiheessa pahoinvointi ei yltynyt rajuksi. Hän ei halunnut erityisseurantoja vain ikänsä puolesta, vaan hänelle riittivät julkisen terveydenhuollon odottavalle äidille tarjoamat palvelut.
”Kaikki meni niin sanotusti oppikirjan mukaan. Tietysti itselläni oli kaikenlaista huolta, kuten varmasti kaikilla odottavilla äideillä tapaa olla. Mitään tosiasiallista syytä huolille minulla ei kuitenkaan ollut.”
Laura tuli raskaaksi, kun koronapandemia oli sulkenut yhteiskunnan.
”Minulla oli kaikki maailman aika keskittyä raskauteeni. Muutama striimausesiintyminen oli, ja harjoittelin operettia varten, mutta näytökset peruttiin pandemiarajoitusten takia ennen laskettua aikaa.”
Synnytyksestä Laura ei halua puhua, sillä hänestä niin herkkä asia on mitä henkilökohtaisin, eivätkä sen yksityiskohdat kuulu hänen tapauksessaan julkisuuteen.
”Sen voin toki kertoa, että kaikki meni toivotulla tavalla. Palauduin synnytyksestä normaalisti, ja mikä tärkeintä; vauvalla oli asiat alusta saakka erittäin hyvin.”
Perintötekijöillä iso vaikutus hedelmällisyyteen
Myöhäisen iän hedelmöittymismahdollisuuksista voi saada vihiä geeneistä: Jos olet nelikymppinen nainen ja mietit, voisitko edelleen tulla raskaaksi, katso sukuhistoriaasi. Tiedätkö, milloin äidilläsi alkoivat vaihdevuodet tai minkä ikäisenä isoisoäitisi sai nuorimpansa?
”Jos suvussasi on sukupolvesta toiseen synnytetty vielä nelivitosena, on mahdollista, että myös sinä voit tulla raskaaksi samassa iässä”, sanoo lääkäri Tulenheimo-Silfast.
Aivan täysin ei lapsentekotoiveita pidä suotuisten perinnöllisyystekijöiden varaan jättää, sillä myös elintavat vaikuttavat. Tupakka, runsas alkoholinkäyttö, reilu ylipaino ja erilaiset autoimmuunisairaudet pienentävät raskaaksi tulon mahdollisuutta sitä enemmän, mitä vanhempi nainen on.
Monta väylää äidiksi
Yli nelikymppiset naiset tarvitsevat Tulenheimo-Silfvastin mukaan yleensä apua raskaaksi tuloon. Lääkäri kertoo, että esimerkiksi munasolulahjoituksella nelikymppinenkin nainen tulee kohtalaisen todennäköisesti raskaaksi, jos naisen terveys on muutoin hyvä.
”Koeputkihedelmöitys on yli 40-vuotiaalle suositeltavin. Inseminaatiossa eli siinä, missä siittiöt viedään kohtuun, onnistumistodennäköisyys vähenee jyrkästi heti neljänkympin jälkeen.”
Omia munasoluja käytettäessä on tärkeää varmistaa naisen AMH-taso. AMH-mittauksen tulos kertoo, kuinka paljon munasarjoissa on pieniä, varhaisia munarakkuloita. Jos tulos on lupaava, on myös raskaaksi tulo todennäköisempää.
Ennen hoitojen aloittamista on järkevää tarkistaa myös naisen kilpirauhasarvot sekä varastoraudan eli ferritiinin pitoisuus.
”Raudalla on iso merkitys hoitojen onnistumisessa. Dextran lapsettomuusklinikan omien tutkimusten mukaan jopa yli 40 prosentilla hoitoihin hakeutuvista naisista rauta-arvot ovat liian matalat”, Tulenheimo-Silfvast sanoo.
Lapsettomuuslääkärillä on äitiyttä pohdiskeleville naisille vinkki:
”Jos kolmivitosena vielä mietit, milloin olisi oikea aika tai haluatko ylipäätään joskus äidiksi, ota yhteyttä hedelmällisyysklinikkaan ja pakastuta munasolujasi. Munasolujen pakastamisen avulla nainen voi saada joitakin lisävuosia miettimisaikaa.”
Lue myös: Äidin raskausajan raudanpuutos voi altistaa lapsen ongelmille myöhemmin
Hyvä kunto on helpottanut vauva-arkea
Laura Pyrrön vauva-arki on sujunut ihanassa kuplassa.
”Tässä on saanut täysillä keskittyä ihan vain lapsen kanssa olemiseen. Nyt, kun koronarajoitukset ovat hellittäneet ja minullakin alkaa olla työmenoja, perheemme arki tietysti vähitellen muuttuu”, hän kertoo.
Laurasta vauva-arjen pyörittäminen yli nelikymppisenä ei ole tuntunut edes vauvan yöheräilyjen aikana kokonaisuutena erityisen raskaalta. Hän arvelee, että tähän vaikuttavat hyvä kunto ja juoksuharrastuksella vuosien mittaan saavutettu kestävyys.
”Vaikka aika yksilöurheilulle on vauvavuoden mittaan jäänyt minulla minimiin, rattaissa olevan lapsen ja koiran kanssa kävelen hirveästi. Tavanomaisenakin päivänä reippailua ulkoilmassa kertyy helposti yli kymmenen kilometriä. Olen huomannut, että liikkuminen auttaa arkijaksamiseen.”
Millainen olisi viesti, jonka Pyrrö haluaisi välittää äitiydestä yli nelikymppisenä?
”Omalta kannaltani voin sanoa, että olen hyvin onnellinen, että päätimme yrittää ryhtyä vanhemmiksi. Ei tietenkään ollut varmaa, onnistuisimmeko. Mutta kun onnistuimme, päätöksen oikeellisuus varmistui raskauden ja lapsen syntymän myötä. Hetkeäkään en ole miettinyt, oliko äidiksi tulo sittenkään hyvä juttu.”
Sekä: Hedelmöityshoidot vai adoptio – jos luomuraskaus ei onnistu, toive perheestä voi vielä toteutua
MC-FI-01202
