Hae Rosiesta

Jaa

Stressi voi johtaa ravintoaineiden puutteeseen – tärkeintä on säännöllinen ruokarytmi

Pitkään jatkunut stressi heikentää yöunta ja ruokailutottumuksia. Stressaavassa arjessa kannattaa pitää huolta säännöllisestä ateriarytmistä ja siitä, että lautasella on monipuolista tavaraa.

teksti Essi Kähkönen ~ kuvat iStockphoto
asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho, Terveystalo

Stressi ärsyttää mieltä ja suolta. Mistä tämä johtuu, ravitsemusterapeutti Jan Verho?

Monella meistä on herkkä vatsa, jota voidaan kutsua myös stressivatsaksi. Yleensä se tarkoittaa, että stressi on omiaan pahentamaan kenties jo olemassa olevia vatsaoireita.

Toisaalta stressi vaikuttaa syömiseen itsessään. Yksi syö stressaantuneena niukasti ja jättää hyvät ruoka-aineet pois lautaseltaan, kun toinen siirtyy turhankin rasvaiseen ja hiilihydraattipitoiseen ruokaan.

Millaisia vatsaoireita stressi voi aiheuttaa?

Ensin pitäisi pohtia, mitä stressi on. Jos sairastut influenssaan ja sinulle nousee korkea kuume, elimistösi potee stressiä. Toisaalta myös silloin, jos olet terve ja hyväkuntoinen mutta altistat itsesi rankalle liikunnalle, stressitila aktivoituu. Toisin sanoen stressi on läsnä arjessamme lähes alati eri syistä.

Herkkävatsaiset reagoivat usein myös stressiin vatsallaan. Oireita voivat olla esimerkiksi ummetus tai löysät ulosteet, vatsan turvottelu tai suoliston kiputuntemukset.

Vaikuttaako stressi ravintoaineiden imeytymiseen?

Varsinaiseen ravintoaineiden imeytymiseen tavallisen henkisen stressin ei tiedetä vaikuttavan. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että voimakasta stressiä kokevilla saattaa olla matalampia ravintoainetasoja veressään. Todennäköisin syy on se, että stressaantuneena ihminen unohtaa syödä monipuolisesti. Jos heikkolaatuinen ruokavalio pitkittyy, voi vitamiini- tai hivenainetasoihin syntyä vajetta.

Runsaasti rasvaa ja sokereita sisältävä vähäkuituinen ruokavalio voi myös aiheuttaa herkkävatsaiselle ripulia. Pitkään jatkuessaan ripuli vähentää tärkeiden ravintoaineiden ja mineraalien määrää elimistössä.

Mistä ravintoaineista stressaantuneilla on yleisimmin puutetta?

Kova fyysinen harjoittelu voi heikentää raudan imeytymistä. Esimerkiksi kilpaurheilijoilla, joilla elimistö on kovan rääkin takia lähes jatkuvassa stressitilassa, havaitaan joskus raudanpuuteanemiaa.

Pitkäkestoisella stressillä voi olla vaikutusta myös magnesiumin, sinkin, kalsiumin ja folaatin määriin elimistössä. Korostan kuitenkin, että tutkimuksia aiheesta on kovin niukasti, ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Lue myös: Liika treenaaminen, raudanpuute ja kilpirauhasen vajaatoiminta ajoivat Jasminin ylikuormitustilaan

Onko ravintoaineiden määrää syytä mittauttaa verikokein, jos stressi kestää pitkään?

En näe sellaista tarpeelliseksi, ellei mitään tutkimuksia vaativia oireita ole. Tärkeämpää olisi pitää kiinni palautumista tukevista asioista, kuten yöunen laadusta, riittävästä liikunnasta ja monipuolisesta ravinnosta.

Voiko ravintoaineiden imeytymistä edistää jollakin tavalla?

Stressiä tai ei, joidenkin ravintoaineiden imeytymistä voi edistää helpoilla konsteilla. Esimerkiksi raudan imeytymiseen vaikuttavat muut ruoka-aineet, kuten kahvi, tee ja maitotuotteiden kalsium. Siksi näiden nauttimista kannattaa välttää rautapitoisen ruoan yhteydessä. Toisaalta raudan imeytymistä voi edistää syömällä esimerkiksi pääruoan jälkeen C-vitamiinia sisältävän appelsiinin tai marjoja.

Ravintoaineilla on paljon keskinäisiä imeytymiseen vaikuttavia vuorovaikutussuhteita, joiden täydellinen hallitseminen on mahdotonta ja tarpeetontakin. Myös ruonlaittomenetelmät vaikuttavat. Tavallisimmin ruoan kypsentäminen tehostaa ravintoaineiden imeytymistä: esimerkiksi keitetystä puurosta rauta imeytyy tuorepuuroa paremmin.

Lue myös: Kasvissyöjä tai vegaani – saathan riittävästi näitä ravintoaineita?

Lomalta työhön paluu on monelle voimakas stressitekijä. Miten arkea voisi tukea ravitsemuksella?

Nostaisin tässä esiin ruokailurytmin. Kun syö epäsäännöllisesti, tulee usein huomaamattaan syötyä harvemmin ja ravitsemuksellisesti huonolaatuisempia ruokia. Kun on pitkään syömättä, ei valinta välttämättä kohdistu mihinkään terveelliseen, vaan esimerkiksi nopeisiin hiilihydraattilähteisiin. Kierteen jatkuessa jäävät tarpeelliset ravintoaineet hiljalleen vähemmälle.

Hyvä ateriarytmi tarkoittaa perusperiaatteiltaan sitä, että kun herätään, syödään aamiainen, ja ennen nukkumaanmenoa syödään iltapala. Tässä välissä syödään muutaman tunnin välein. Säännöllinen ruokailurytmi auttaa ravitsemuksellisesti terveellisten ruokailutottumusten löytämisessä.

Lue myös: Tukevatko vitamiinit vastustuskykyä?

Saatko tarpeeksi rautaa? Tee Rosie.fin suuntaa antava testi!

MC-FI-01214

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho, joka työskentelee Terveystalossa.