Millaisia asioita sykkeen seuraaminen älykellolla tai -sormuksella voi paljastaa terveydestä?
Älykellot ja -sormukset voivat lisätä liikkumismotivaatiota tai saada käyttäjänsä kiinnittämään yleisesti huomiota aiempaa enemmän omaan terveyteen. Varsinaisia sairauksia älykellot eivät juurikaan paljasta, mutta eteisvärinän havaitsemisessa älylaite voi olla toimiva apuväline. Tämä edellyttää kuitenkin, että kelloa käyttää myös yöllä ja laite on tarpeeksi tarkka. Käytännössä älykelloja ja -sormuksia käyttävät usein nuoret, joilla ei sydänsairauksia juuri ole. Iäkkäämmät, yli 65-vuotiaat, joille laitteista voisi olla terveyden kannalta enemmän hyötyä, käyttävät niitä melko harvoin.
Merkitseekö matala syke hyvää kuntoa?
Älykello mittaa alhaisimmat sykelukemat yleensä levossa eli yöllä nukkuessa. Alhainen leposyke viestii usein hyvästä kunnosta, mutta on tärkeä muistaa, että hyväkään kunto ei suojele kaikilta sairauksilta. Tavallisesti leposyke vaihtelee 60−90 lyönnin tietämissä, mutta syke voi olla myös tätä merkittävästi matalampi. Huippu-urheilun lisäksi taustalla voi olla synnynnäinen ominaisuus.
Milloin liian alhaisen sykkeen takia on hakeuduttava lääkäriin?
Tiettyä lukemaa, jolloin syke on huolestuttavan alhainen, on vaikea antaa. Oleellisempaa on yleisvointi. Jos sydän lyö poikkeuksellisen hitaasti ja oloon liittyy väsymystä, huimausta tai heikotusta, on tärkeä hakeutua lääkäriin.
Lue myös: Tunnistatko rytmihäiriön oireet?
Altistaako korkea leposyke sydän- ja verisuonitaudeille?
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä on monia, kuten ruoan rasvan määrä ja laatu, tupakointi, korkea verenpaine ja perinnöllisyys. Karkeasti voi kuitenkin sanoa, että jos leposyke on kolminumeroinen, jotakin on pielessä ja asia on syytä tutkituttaa. Taustalta voi löytyä esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriö, anemiaa, elämänrytmiin liittyviä haasteita tai sydämen toiminnan häiriö.
Kolminumeroisen leposykkeen taustalta voi löytyä kilpirauhasen toimintahäiriö, anemiaa, elämänrytmiin liittyviä haasteita tai sydämen toiminnan häiriö.
Miten sydämen vajaatoiminta diagnosoidaan?
Sydämen vajaatoiminnan tyypillisimpiin oireisiin kuuluu voimakas hengenahdistus, väsyminen ja pulssin nousu jo pienessä rasituksessa. Tähän liittyy usein kuivaa yskää, hengenahdistusta ja nesteen kertymistä elimistöön.
Jos lääkäri epäilee potilaalla sydämen vajaatoimintaa, hän haastattelee ja tutkii potilaan perusteellisesti. Tarvittaessa potilaalle voidaan tehdä sydämen ultraäänitutkimus tai NT-proBNP-testi.
Lue myös: Etänä tehty digiseuranta voi parantaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien elämänlaatua merkittävästi
Voiko älykello hälyttää apua?
Osassa älykelloissa on ominaisuuksia, joiden avulla kello pystyy aistimaan käyttäjänsä kaatumisen, tajuttomuuden tai sydänpysähdyksen. Parhaimmillaan kello voi tuoda turvaa: jos kellon käyttäjä on ollut tietyn ajan liikkumatta ja pulssi on hyvin alhainen, kello voi hälyttää ambulanssin paikalle paikannusta apuna käyttäen.
Älykellon tuomaan apuun ei kannata tuudittautua. Esimerkiksi sydänpysähdyksessä oleellista on avun nopeus. Parhaat edellytykset on selviytyä, jos sydänpysähdyksen sattuessa on paikassa, jossa on defibrillaattori ja muita ihmisiä, jotka reagoivat tilanteeseen nopeasti.
Mitä epäsäännöllinen pulssi merkitsee?
Yksittäiset sydämen lisälyönnit tai muljahtelut ovat yleensä vaarattomia. Jos sydän sen sijaan lyö usein epäsäännöllisesti tai nopeasti, kyseessä voi olla eteisvärinä eli flimmeri. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos istuu paikallaan tai makoilee sohvalla ja pulssi kohoaa äkisti yli sadan. Tämä voi tuntua epämiellyttävänä muljahteluna. Toisinaan oloon voi liittyä hengenahdistusta, huonoa oloa ja väsymystä.
Yöllä ihminen havahtuu harvoin eteisvärinään ja tässä älykello voi olla isona apuna. Kello voi joko hälyttää ja herättää, kun eteisvärinän oireita tulee tai tallentaa epäsäännöllisen pulssin muistiinsa, jolloin kelloa seuraamalla voi saada viitteitä eteisvärinästä viimeistään aamulla.
Eteisvärinä on tärkeä tunnistaa ja hoitaa, sillä se voi aiheuttaa verihyytymiä, jotka voivat aiheuttaa aivoinfarktin.
Lue myös: Epäsäännöllinen syke voi olla merkki eteisvärinästä − mutta onko rytmihäiriö vaarallinen?
Millaista apua älyvaaka tai -verenpainemittari voivat tuoda sairauksien seurantaan?
Älyvaa’asta voi olla apua esimerkiksi silloin, jos sairastaa sydämen vajaatoimintaa, johon liittyy usein nesteen kertymisen aiheuttamaa nopeaa painonnousua. Älyverenpainemittari taas voi tuoda apua verenpainetaudin hoitoon. On todennäköistä, että tulevaisuudessa älylaitteita hyödynnetään nykyistä enemmän osana sairaudenhoitoa, mutta ainakin toistaiseksi moni suomalainen valitsee mieluummin perinteisemmän vaihtoehdon.
Lue myös: Milloin rintakipu on syy huoleen? Tunnista hoitoa vaativat sydänoireet
MC-FI-00191
