Mistä tietää, mikä on sopiva aika perheenlisäykselle, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Kaisa Poranen?

Suomalaisten perhehaaveisiin vaikuttavat esimerkiksi ikä, parisuhteen tila, ura ja taloudellinen tilanne. Ei ole kuitenkaan yhtä sopivaa aikaa perheen perustamiselle.

Toiselle vauva saa tulla heti valmistumisen jälkeen, kun toinen haluaa ensin hankkia omakotitalon. Usein aika on kypsä sitten, kun villein nuoruus on ohi ja elämänrytmi rauhoittunut. Tällöin voi tuntea olevansa valmiimpi muutoksiin, joita lapsi tuo tullessaan.

Perhesuunnitteluun voi vaikuttaa se, minkä ikäisinä omat vanhemmat ovat saaneet lapsia, sekä millaisia esimerkkejä vanhemmuudesta on lähipiirissä. Myös vuodenajalla voi olla merkitystä. Eniten vauvoja syntyy kesällä. Tässä voi olla taustalla muun muassa halu ajoittaa lapsen syntymä ja vanhempainvapaa kesälomien yhteyteen.

Lääketieteen näkökulmasta perhesuunnittelu on huomattavasti suoraviivaisempaa: Oleellisinta on, ettei lapsen yrittämistä siirretä liian myöhäiseen ajankohtaan. Varsinkaan, jos haluaa enemmän kuin yhden lapsen.

Miten epävarma elämäntilanne vaikuttaa perhesuunnitteluun?

Epävarma elämäntilanne on monelle syy lykätä lapsihaaveita. Työttömyys tai sen uhka linkittyy varovaisiin lastenhankinta-aikeisiin. Toisaalta koronapandemian aikana Suomessa on nähty todellinen vauvabuumi. Tämä saattaa liittyä siihen, että poikkeustila on asettanut ihmisten arvoja uuteen järjestykseen, ja esimerkiksi perheen merkitys on korostunut.

Vaikuttaako stressi hedelmällisyyteen?

Epävarmuus töiden jatkumisesta tai huoli terveydestä voivat vaikuttaa lastensaantiin biologisesti, sillä stressi heikentää hedelmällisyyttä. Siksi huoli lasten saamisesta voi itse asiassa heikentää tätä mahdollisuutta.

Raskaaksi tulemista ei pysty suunnittelemaan kovin hyvin ennalta. Monesti ihmiset ovat huolissaan, jos raskaus ei ala muutamassa kuukaudessa. Alle 35-vuotias voi kuitenkin yrittää rauhassa vuoden päivät stressaamatta.

Mikä on sopiva ikä hankkia lapsi? Miten ikä vaikuttaa naisen tai miehen hedelmällisyyteen?

Suomalaisten vauvahaaveet alkavat yleistyä, kun ikä alkaa kolmosella. Lasten saaminen on Suomessa yleisintä 30–34-vuotiaana. Tällöin aika voi tuntua kypsältä, vaikkei elämäntilanne muuten tuntuisikaan sopivalta. Tässä vaiheessa moni nainen päätyy yrittämään lasta yksin.

Biologisesti sopivin ikä on asia erikseen. Naisen hedelmällisyyteen vaikuttaa kaikista eniten ikä. Hedelmällisyys on huipussaan 18–25-vuotiaana ja alkaa laskea kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen.

Raskaus on lääketieteellisesti onnistunut, kun se etenee loppuun asti. Siinä, missä 25-vuotiaista 80 prosenttia tulee vuoden yrittämisen aikana onnistuneesti raskaaksi, on 35-vuotiailla sama osuus 50 prosenttia ja 40-vuotiailla enää 15 prosenttia.

Miehen hedelmällisyyteen ikä ei vaikuta yhtä nopeasti. Kuitenkin myös miehillä hedelmällisyys laskee 45 ikävuoden jälkeen.

Lue myös: Minkä ikäisenä hedelmällisyys alkaa laskea? Gynekologi vastaa

Voiko hedelmällisyyttä parantaa terveellisillä elämäntavoilla?

Terveelliset elämäntavat, normaalipaino ja päihteettömyys tukevat hedelmällisyyttä. Iän lisäksi merkittävin hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on paino. Yli- ja alipaino vaikuttavat ovulaatioon ja kuukautiskierron säännöllisyyteen.

Kuitenkin elämäntapojen vaikutus hedelmällisyyteen on rajallinen. Usein kuulee, että jos on täyttänyt neljäkymmentä ja elänyt terveellisesti, tulee helposti raskaaksi. Terveelliset elämäntavat ovat hyvä asia, mutta ne eivät ohita iän vaikutusta.

Lue myös: Muutokset kuukautisissa voivat kertoa esivaihdevuosista ja hedelmällisyyden heikkenemisestä

Miten oman hedelmällisyyden voi varmistaa? Kenen kannattaa harkita hedelmällisyysmittausta?

Jos omaa hedelmällisyyttään on syytä epäillä, kannattaa asia ottaa puheeksi lääkärin vastaanotolla. Esimerkiksi endometrioosi, lähisuvussa ilmennyt lapsettomuus tai ennenaikaiset vaihdevuodet ovat hyviä syitä kääntyä gynekologin puoleen.

Yli 35-vuotiaan naisen kannattaa tulla gynekologille puolen vuoden lapsen yrittämisen jälkeen. Sama pätee, jos on sairastanut klamydian, joka on ollut pitkään hoitamatta.

Gynekologi voi selvittää munajohtimien aukiolon ja munarakkuloiden määrän ultraäänitutkimuksella. Jos munarakkuloita näkyy vähänlaisesti, voidaan lisäksi tehdä AMH-mittaus, eli hedelmällisyystesti, joka kuvaa munasarjareserviä.

Hedelmällisyystesteihin kannattaa hakeutua aina lääkärin lähetteellä. Pelkkä testi ilman tutkimuksia ja lääkärin tekemää kokonaisarviota voivat aiheuttaa turhaa huolta, sillä testi ei kerro esimerkiksi munarakkuloiden laadusta. Naisen oma AMH-taso antaa viitteitä jäljellä olevasta hedelmällisestä ajasta, mutta on hyvä muistaa, että jokaisen naisen hedelmällisyys on yksilöllinen.

Lue myös: Aitajuoksija Noora Toivo kävi hedelmällisyystestissä – tulos toi mielenrauhan

Sekä: Katala, oireeton klamydia – leviääkö yleinen seksitauti eritoten kesäisin?

MC-FI-00714